member rank
Poliitikko
Discord name
julle#2371
▲ rakkaudesta lajiin; aktiivinen.
|
Jul 28, 2014 22:01:00 GMT 2
Post by julle on Jul 28, 2014 22:01:00 GMT 2
Monday, June 9, 2014, afternoon SUUREN MARKKINOINTIFIRMAN MAINOSKUVAUKSET, VICTORIA, TEKSAS ROSIE HAYES & MAX ROBINSON
Rosien päätä särki. Eikä syyttä, olihan neiti party princess ollut edellisiltana varsin railakkaasti juhlimassa. Tosin Rosie oli täysin unohtanut, että hänen täytyisi seuraavana aamuna lentää Teksasiin, johonka managerinsa – rakas äitinsä siis – oli järjestänyt hänelle bikinimainoskuvauskeikan. Kuulemma joku isohko markkinointifirma kaipasi isoa nimeä mallikseen ja Rosie oli kuulemma kyseiseen rooliin kuin nakutettu, vartaloineen päivineen. Olihan kyseessä kuitenkin se Rosie Hayes, joka tunnettiin perheestään, malliurastaan ja vaihtuvista miessuhteistaan. Toisin sanottuna nainen oli niittänyt paljon mainetta nimellään. Rosie oli tullut myös tutuksi juorupalstoilla, jossa usein riepoteltiin kyseisen bileprinsessan vaihtuvia miessuhteita, juopottelua ja draamaa, mitä hän osasi aiheuttaa New York Cityn yöelämässä. Silti useimmat miehet kokivat naisen vastustamattomana, sillä Rosie osasi halutessaan olla varsin herttainen nuori nainen, joka hymyili kauniisti ja nauroi heleästi, jonka pään sisällä oli muutakin kuin sahajauhoa. Trevorin jälkeen Rosie ei ollut kuitenkaan seurustellut vakavasti ja syystä – hän ei halua tulla enää satutetuksi niin pahasti, miten tuli Trevorin kanssa. Aikanaan Rosien ja Trevorin eroa riepoteltiinkin kovalla kädellä kaikissa mahdollisissa medioissa, eikä keneltäkään jäänyt selväksi kuka oli pettänyt ja ketä.
Tällä hetkellä Rosie kuitenkin paranteli krapulaansa yksityiskoneessaan, joka oli lähestymässä Victorian lentokenttää. Naisen päätä särki niin valtavasti, että päänsä tuntui räjähtävän sillä samaisella hetkellä, samalla kun vatsansa väänteli Puolelta toiselle. Rosie kaipasi kaiken hiljaisuuden mitä sai, mutta sen sijaan hän ei ollut yksin koneessa. ”Me lähestymme Victorian lentokenttää neiti Hayes.”, Rebecca, Rosien henkilökohtainen avustaja ilmoitti mahdollisimman hiljaisella äänellä koneen toisella puolella istuvalle Rosielle, jotta naisen pää ei enempää kärsisi. Rosie sen sijaan painoi samaan aikaan kasvojaan käsiään vasten – maaten puoliksi edessään olevalla pöydällä. ”Mmnh…”, Rosie mumisi vastaukseksi huonolta ololtaan. ”Olisiko jotain mitä voisin tehdä olonne hyväksi? Herra Robinson ei varmastikaan arvosta sitä että saavutte paikalle no… Tuollaisena.”, Rebecca pyrki olemaan varsin hienosanainen esimiehensä suhteen, sillä toisen huono olo paistoi kilometrien päähän. Kysymyksen myötä Rosie kurkkasi kätensä takaa avustajaansa ja siristi silmiä. ”Hanki minulle aluksi vaikka särkylääkettä… Ja hajuvettä.”, Rosie pyysi ja Rebecca teki työtä käskettyä. Nainen lähti metsästämään hänelle lentokoneesta särkylääkettä, samalla kun ryhtyi tämän jälkeen penkomaan neidin matkalaukkua. Hajuveden ja päänsärkylääkkeen löydyttyä, Becca palasi vesilasillisen kanssa naisen luokse. ”Tapaatte herra Robinsonin kuvauspaikalla, joten jos olemme siellä ajoissa, meikkaaja ja kampaaja varmasti ehtivät laittamaan sinut sellaiseen kuntoon että tuo… Teidän olonne ei näy hänen silmiin.”, Becca huomautti hymyillen, jolloin Rosie lopetti käsiinsä nojaamisen, kohentaen itsensä istuma asentoon kun nappasi suuhunsa särkylääkkeen. ”Hyvä, voitkin ehkäpä ilmoitella jopa asiasta paikan päälle, niin he ovat valmiina kun me tullaan.”, Rosie tokaisi takaisin ja hymyili joskin ikävään sävyyn Beccalle. Nainen onneksi teki työtä käskettyä, juuri sopivasti kun lentäjä ilmoitti heidän laskeutuvan hetken kuluttua.
Puolen tunnin kuluttua kone laskeutui ja Rosie nousi avustajansa kanssa mustaan limusiiniin. Limusiini vei heidät kuvauspaikalle ja lopulta Rosie jo istuikin meikkauspöydän ääressä. Paikan avustajat hääräsivät naisen ympärillä, laittaen tämän hiuksia ja meikaten häntä kuvauskuntoon. Rosien olokin alkoi jo olla jo huomattavasti parempi, juuri sopivaksi kun nähtävästi hänet palkanneen markkinointiyhtiön yhteyshenkilö saapui heidän luokseen. Mies esittäytyi herra Robinsoniksi – Maxiksi, kun hän ojensi kätensä naiselle kätelläkseen tätä. Rosie vuorostaan hymyili ja tarttui miestä kädestä, samalla kun avustajat edelleen hääräsivät heidän ympärillään. ”Rosie Hayes.”, nainen esittäytyi ja sipaisi nyt varovaisesti muutamaa suortuvaa korvansa taakse, jotta ei vain pilaisi laitettuja hiuksiaan. ”Niin herra Robinson – mitä toivotte näiltä kuvauksilta? Avustajani ei ollut saanut kovinkaan paljoa infoa asiasta, mutta olitte keskustelleet asiasta managerini kanssa? Jostain bikinikuvaukista oli ilmeisesti kyse.”, Rosie totesi hiukan kysyvään sävyyn. Kiireisen mallin elämässä valitettavasti informaatio ei aina kantanut aivan kaikkia alle ja siksi naisen tiedot kyseisestä mallityöstä olivat jääneet vajavaiseksi. Lopulta avustajaet olivat saaneet Rosien hiukset ja meikit valmiiksi, jolloin hän nousi tuoliltaan, suunnaten vuorostaan vaaterekin luokse, jossa useampi pari bikinejä roikkuu. ”Ja ei hätää, en arastele vaikka odotettavissa olisi paljasta pintaa – alaston kuviin en sentään suostu.”, nainen naurahti nyt heleästi, samalla kun otti käteensä yhden bikinihenkarin. Olihan hän sentään Victoria Secretin malli, hän oli tottunut paljaaseen pintaan. |
|
|
|
Sept 27, 2014 21:09:19 GMT 2
Post by Deleted on Sept 27, 2014 21:09:19 GMT 2
Max naputteli hieman tylsistyneenä mustekynää työpöytäänsä vasten. Hänellä ei varsinaisesti ollut nyt aamuksi mitään töitä, mutta hän oli silti tullut toimistolle jo hyvissä ajoin, sillä iltapäivällä hän olisi vetämässä eräitä mainoskuvauksia, joihin hän oli onnistunut saamaan mukaan Victoria's Secretin mallin Rosie Hayesin. Se oli hänen mielestään ollut melko loistava suoritus ja hän oli varma, että mainos saisi laajaakin huomiota ympäri maan. Aamu kuitenkin kului lähinnä siitä, että Max oli tuijotellut tietokoneen ruutua, hakenut jatkuvasti lisää kahvia ja yrittänyt vain malttaa odotella, että hän pääsisi ihmisten ilmoille omasta toimistostaan. Vaikka Max rakastikin erilaisten kampanjoiden suunnittelua, hän ei ollut todellakaan mikään toimistohiiri, joka jaksoi istua tuntikausia paikallaan näkemättä yhtä ainutta ihmistä. Jossain vaiheessa aamupäivää Max huomasi, että Tatyanakin yritti soittaa – miehen kännykkä oli sopivasti äänettömällä, joten hän oli saattanut vain tuijotella vaimonsa nimeä ruudulla ilman, että joutui kuuntelemaan soittoääntä. Normaalisti Max olisi vastannut tai vähintäänkin soittanut takaisin, mutta nyt hänestä ei vain tuntunut siltä. Viime aikoina kotona oli muutenkin ollut hieman tavallista vaikeampaa, joten Max ei halunnut kuluttaa työpäiviäänkin siihen, että juoruili vaimonsa kanssa puhelimessa – jos Tatyanalla olisi jotain tärkeääkin asiaa, nainen voisi ihan hyvin kertoa asiansa sitten, kun Max olisi kotona illalla.
Aamupäivä oli sitten viimein kulunut siihen pisteeseen, että Maxin assistentti tuli ilmoittamaan, että Rosie Hayes oli saapunut paikalle. Max sulki ikkunoita koneeltaan, keräsi jotain papereitaan kasaan ja nappasi sitten vielä kännykkänsä mukaan ennenkuin lähti työhuoneestaan pois. Rosie olisi kuulema vielä meikattavana, mutta Max voisi mennä jo jututtamaan naista hieman tarkemmin kyseisistä kuvauksista. Niimpä Max kulki oikeaan huoneeseen, josta Rosie sitten lyötyikin meikkauspöydän äärestä. "Hei ja tervetuloa. Minä olen Max Robinson – saa kylläkin kutsua ihan vain Maxiksi." Max esitteli itsensä kohteliaasti Rosielle. "Joo, tarkoitus olisi kuvata tätä uutta bikinimallistoa ja saada tästä ihan maanlaajuinen kampanja, mikä on tällä hetkellä meidän päämäärämme. Nämä kuvat tulevat muutamalle eri internetsivustolle sekä lehteen ja tarkoitus olisi saada muutamia mainoksia ihan ulkoilmoillekkin." Max selitti, heidän kävellessään sitten sille vaatetelineelle, jossa ne bikinit jo odottelivat. Rosien sanat saivat Maxin naurahtamaan. "Ei me ihan alastonkuvia sentään olla ottamassa, nämä kaikki bikinit olisi tarkoitus kuvauttaa ja saada niistä hyvä kokonaisuus, joista valitaan parhaat kuvat niihin mainoksiin. - Sinun assistentin kanssa minulla olikin jo puhetta, että mahdollisesti myöhemmin voitaisiin tehdä ihan videomainoskin, joka saataisiin televisioon." Max höpötteli omaan rentoon sävyynsä. Tätä kampanjaa hän oli suunnitellut jo hyvän aikaa ja hän tiesi, että tämä tietäisi erittäin hyvää mainosta heidän toimistolleen, mutta myös Rosielle itselleen – kuvat tulisivat olemaan hyvin laajasti esillä, joten Rosie saisi tämän kampanjan tiimoilta hyvää mainosta myös itselleen. "Tarkemmat kuvausohjeet antaa Heidi ja Stella, heidät sinä varmaankin jo tapasit.." Max sanoi, nyökäten sitten kahden nuorehkon naisen suuntaan, he olivat toimiston kuvausassistentteja. "Minä kuitenkin olen mukana katsomassa, että miten ne kuvaukset sujuu, joten jos sulla on mitä tahansa kysyttävää niin kysy ihmeessä." Max vielä jatkoi hymyillen.
Max jätti sitten Rosien vaihtamaan niitä bikineitä ylleen, mies itse lähti jo kuvauspaikalle viereiseen huoneeseen. Hän meni hetkeksi höpisemään kuvaajan ja tämän assistentin kanssa, kunnes sitten itse istuutui hieman kauemmaksi omalle tuolilleen. Monet markkinointipäälliköt eivät vaivautuneet katselemaan kuvauksia itse, halusivat vain nähdä tai kuulla lopputulokset, mutta Max oli sitä mieltä, että jos hän halusi tietää, mitä firmassa tapahtui, hänen pitäisi olla itse katselemassa tilannetta ihan tapahtumahetkellä. Max kirjoittelikin jotain omiaan papereihinsa ylös, kunnes huomasi sitten sivusilmällä Rosien saapuvan paikalle Heidin ja Stellan kanssa. Naiskolmikko kävi jututtamassa kuvaajaa, kunnes kuvaaja sitten oli komentamassa Rosien kameran eteen, jotain omia ohjeitaan huudellen. Max arvosti kovasti heidän luottokuvaajaansa, mutta välillä toinen olisi voinut hieman löysätä nutturaa – Rosiekin oli ammattilaismalli, joka varmasti tiesi, miten kameran edessä ollaan. Max kuitenkin tiesi, että heidän kuvaajansa halusi myös vain ja ainoastaan parhaat kuvat, eikä hän mitään pahaa tarkoittanut huudellessaan niitä ohjeitaan. Kaikeksi onneksi Rosie ei näyttänyt siltä, että ainakaan ihan heti menettäisi hermonsa, vaikka ohjeita saikin. Hieman ajatuksissaan Max katseli Rosien suuntaan, havahtuen sitten ajatuksistaan tuntiessaan puhelimensa värisevän taskussaan. Max otti puhelimen käteensä, hymähtäen sitten pienesti nähdessään Tatyanan nimen uudestaan ruudulla. Hän vain painoi punaista luuria – kyllä naisen pitäisi tietää, että hän oli töissä ja hänellä oli muutakin tekemistä kuin juoruilla puhelimessa. Hän oli sitäpaitsi kertonut aamulla, että tänään oli tiedossa tärkeät kuvaukset.
|
|
