member rank Seurapiiriläinen
Discord name
|
Nov 23, 2014 18:15:01 GMT 2
Post by nepa on Nov 23, 2014 18:15:01 GMT 2
Wednesday 27th of August 2014ELIJAH AND EMILY @ ELIJAH'S APARTMENT Oli hullua ajatella, että Elijah oli virallisesti deittaillut Emilyä jo parin kuukauden ajan. Ei se oikeastaan edes tuntunut niin pitkältä ajalta. Ei, kun Elijah oli nauttinut jokaisesta hetkestä Emilyn kanssa. Sitä paitsi, kaksikko oli sen verran kiireinen, että he eivät kerenneet vierailla toistensa luona koko ajan, vaikka Elijahille se olikin kelvannut oikein hyvin. Oli Elijah yhdessä vaiheessa suurin piirtein asunut Emilyn luona, mutta nyt, kun Elijah oli saanut pääosan eräästä näytelmästä ja joutui esiintymään lähes joka päivä, ei hänellä ollut ollut kovinkaan paljoa aikaa Emilylle. Ei kyllä sillä, että hän olisi sinä aikana kerennyt jo unohtaa Emilyn. Päinvastoin, vaikka Elijah ja Emily eivät kerenneet paljoa nähdäkään, olivat he pitäneet toisiinsa yhteyttä muilla tavoin - esimerkiksi säännöllisillä puhelinsoitoilla. Olivathan ne puhelinsoitotkin kivoja, kun Elijah sai kuulla Emilyn äänen, mutta suurimmaksi osaksi hän kaipasi sitä, että sai tuntea Emilyn lähellään. Emily oli kuitenkin muodostunut Elijahille erittäin rakkaaksi tässä parin kuukauden aikana. Ei Elijah rakkaudesta saattanut vielä puhua, mutta siitä hän oli varma, etteivät hänen tunteensa ainakaan katoaisi mihinkään. Kaikesta huolimatta Elijah yritti aina parhaansa mukaan raivata tilaa Emilylle, ja tänään kaksikko oli sitten sopinut tapaavansa pitkän ajan jälkeen. Mies oli laittanut itsensä valmiiksi hyvissä ajoin, ja ennen ulos lähtemistä hän oli sitten katsonut vain televisiota ja odottanut, että kehtasi lähteä Emilylle. Taisi hän lähteä Emilylle kyllä hieman etuajoissa, koska he eivät Emilyn luota lähteneet vielä pariin tuntiin. Ei se kuitenkaan haitannut Elijahia, eikä luultavasti Emilyäkään. He nimittäin kerkesivät sinä aikana puhua kaikesta ja nauttia toistensa läheisyydestä. Höpöttelyjen jälkeen kaksikko sitten kuitenkin lähti sinne, minne pitikin, eli teatteriesitystä katsomaan. Siellä oli muutama Elijahin tuttu, mutta ei nuorukaisella ollut mitään suunnitelmia jäädä keskustelemaan heidän kanssaan esityksen jälkeen. Tänne Elijah oli kuitenkin tullut nimenomaan Emilyn kanssa, ja hänellä oli tarkoituksena pyhittää tämä ilta kokonaan Emilylle. Jossain vaiheessa iltaa kaksikko myös päätti, että Emily tulisi yöksi Elijahille, koska molemmilla oli vapaata huomenna. Siitä ajatuksesta Elijah piti erittäin paljon. Teatteriesityksen jälkeen kaksikko oli sitten siirtynyt vielä syömään ravintolaan. Elijah oli väkipakolla tarjonnut Emilylle aterian, mutta oli tehnyt sen mielellään. Pitihän sitä joskus naistaan hemmotellakin. Tai no, niin, mielessään Elijah kyllä mielsi Emilyn omakseen, vaikkei tiennyt, että oliko Emily ihan samaa mieltä. Kai hän oli, koska eivät he olleet sanoneet mitään siihenkään suuntaan, että deittailivat muitakin samaan aikaan. Joka tapauksessa kaksikko oli saanut syötyä, ja sen jälkeen he olivat suunnanneet Elijahin asunnolle. " Jesus christ I'm full", Elijah naurahti huvittuneesti samalla, kun työnsi Emilyä hellästi eteenpäin ovensuulta. Herrasmiehen elkein hän otti myös takin pois Emilyn päältä ja ripusti sen naulaan roikkumaan. Perässä seurasi hänen oma takkinsa. " Do you want to sleep or what?" Elijah venytteli rennosti. Haukottelikin hieman sen perään, koska kyllä häntä jo väsytti tähän aikaan.
|
|
member rank Mama
Discord name
lellu#8931
|
Nov 23, 2014 19:45:34 GMT 2
Post by lellu on Nov 23, 2014 19:45:34 GMT 2
Emily oli pitkästä aikaa onnellinen - totisesti, rehellisesti onnellinen. Toki hän oli vuoden mittaan pariinkin otteeseen ollut ihan hyvillä mielin ja kaikin puolin sangen tyytyväinen elämäänsä, mutta se oli vähän eri asia. Ei hän täysin todenmukaisesti olisi niinä iloisinakaan päivinä voinut sanoa olevansa onnellinen, ei samalla tavalla kuin vielä pari vuotta sitten, ennen kuin kaikki oli muuttunut. Aina tähän saakka, nyt elämä tuntui hiljalleen asettuvan takaisin raiteilleen kaikilta osin. Tanssiseurue valmisteli pariakin esitystä syyskautta varten ja Emily jaksoi vaivatta useiden tuntien mittaiset harjoitukset, vaikka vielä loppukeväästä reilun tunnin mittainen tanssisessio tuntui imevän hänestä kaikki mehut niin henkisesti kuin fyysisestikin. Mitä taas tuli hänen yksityiselämäänsä.. Näin jälkeenpäin Emily saattoi vain ihmetellä omaa käytöstään Elijahia kohtaan keväämmällä, kun hän oli mieluummin sulkenut miehen kokonaan pois elämästään kuin edes yrittänyt antaa tunteilleen vallan. He kun olivat onnistuneet välttämään käytännössä kaikki mahdolliset ongelmat viedessään suhteensa uudelle tasolle, eikä tilanne ollut käynyt oudoksi kuten Emily oli vielä joskus pelännyt.
Eikä naista edes haitannut se, ettei hän nähnyt Elijahia aivan joka päivä heidän molempien täysistä aikatauluista johtuen - olivathan he sentään aikuisia ihmisiä, joilla oli omat elämänsä myös toistensa ulkopuolella, ja pystyivät vallan mainiosti selviämään yksinäänkin tarvittaessa. Ja he kuitenkin tapasivat toisensa ihan kasvotusten aina sopivan tilaisuuden tullen, kuten tänään. He olivat sopineet lähtevänsä yhdessä katsomaan mielenkiintoiselta vaikuttavaa teatteriesitystä, minkä jälkeen voisi viettää loppuillan kuten he parhaaksi katsoivat - Emily oli päässyt lähtemään studiolta tänään jo puolenpäivän jälkeen ja kun seuraavanakaan päivänä ei tarvinnut lähteä mihinkään, oli hänellä aikaa suorastaan ruhtinaallisen paljon. Ja Elijahkin oli ilmeisesti saanut aikatauluunsa raivattua vapaata. Tai ainakin mies oli ilmaantunut hänen ovensa taakse useampaa tuntia ennen kuin heidän oli edes pitänyt lähteä yhtään mihinkään. Ei sillä, että se olisi häntä haitannut, ei suinkaan. Emily oli ilomielin viettänyt muutaman rauhallisen tunnin Elijahin seurassa ennen lähtöä kaupungille.
Teatteriesitys oli osoittautunut oikein viihdyttäväksi, ja illan oli vielä kruunannut ravintolaillallinen, jonka Elijah oli herrasmiehen tavoin vaatinut saada tarjota hänelle. Hyvillä mielin ja täysin vatsoin he päätyivät lopulta Elijahin asunnolle, miehen valitellessa naureskellen kylläisyyden tilaansa. "Ugh, me too.. But thanks, that was really great", nainen tokaisi hymyillen astuessaan peremmälle ja antoi Elijahin ottaa takkinsa. Pian mies jo tiedusteli, josko hän oli valmis painumaan unten maille - juuri kun Emily oli itse toteamassa samaa. Punapää hymähti hiljaa. "Sleep is just fine. I'm pretty knackered, actually.." Emily kohotti katseensa Elijahiin ja hymyili lyhyesti. Hyvä ruoka oli todellakin saanut hänet väsyneeksi, ja olihan takana muutenkin pitkä päivä jo, joten hän myöntyisi ilomielin nukkumatin kutsuun, tyytyväisenä tämän päivän annista.
|
|
member rank Seurapiiriläinen
Discord name
|
Nov 24, 2014 10:41:27 GMT 2
Post by nepa on Nov 24, 2014 10:41:27 GMT 2
Ei Elijahia yllättänyt, että Emily tahtoi nukkua heidän iltansa jälkeen. Tai no, ylipäätään päivänsä jälkeen. Varsinkin Emilyllä oli ollut melkoinen päivä takanaan, koska hän oli ollut studiolla. Elijah oli sen sijaan laiskotellut koko päivän. Ansaitusti tosin. Hän oli ollut mukana teatteriesityksissä niin pirun ahkerasti, että hän ansaitsi itselleen vapaapäivän. Ja kenen kanssa hän sen mieluummin viettäisikään kuin Emilyn? Kyseiseen naiseen Elijah loikin lempeän katseen, kun Emily varmisti, että hänen mielestään nukkuminen olisi oikein hyvä vaihtoehto. "If you want to use to shower or something, be my guest", Elijah ilmoitti. Turhaa Elijahin oli toisaalta sanoa tuota ääneen, koska Emily varmasti tiesi, että hän saisi tehdä miehen asunnolla lähes mitä vain. Elijah ei ollut millään tavalla huolissaan, kun Emily oli hänen luonaan, vaan sen sijaan hän luotti, että Emily osaisi navigoida pitkin poikin asuntoa ja ottaa kaapeista mitä kaipasikaan. Ainakin Emily oli ollut Elijahin luona jo sen verran monta kertaa, että Elijah uskoi naisen kykenevän siihen.
Elijah vilkaisi vielä Emilyä lämpimästi, ennen kuin meni keittiöön. Hän avasi mustan seinäkaapiston oven ja nappasi sieltä itselleen lasin voidakseen juoda vettä vielä ennen sänkyyn siirtymistä. Lasiin virtaava vesi loi jopa rauhoittavan äänen, ja sai Elijahin varmistuneeksi siitä, että hän tosiaan oli väsynyt, kun keskittyi noin pieneen yksityiskohtaan. Nuorukainen kulautti vesilasillisen alas kurkustaan, hieraisi kevyesti niskaansa ja haukotteli ihan kunnolla. Emilyä Elijah ei hetkeen nähnyt missään: kaipa nainen oli joko siirtynyt suoraan nukkumaan tai sitten mennyt sinne suihkun puolelle. Ei Elijah voinut moista asiaa tietää, eikä se toisaalta ollutkaan tärkein asia hänen mielessään juuri silloin. Tärkeintä oli se, että he saivat ylipäätään viettää Emilyn kanssa kaksinkeskistä aikaa. Vain he kaksi. Emily ja Elijah. Se oli parasta ajanviettoa.
Elijah laski vesilasin kraanan viereen ja lähti kävelemään makuuhuonetta kohti. Emily ei toistaiseksi ollut paikan päällä, mutta ilmeisesti hän tulisi sinne jossain vaiheessa - ainakin toivon mukaan. Elijah alkoi riisua päällysvaatteitaan ja taisi olla aika huvittava näky, kun hän farkkujaan pois ottaessaan hyppi puolelta toiselle tasapainon puuttumisen takia. Taitaisi tämäkin asia sujua Emilyltä paljon paremmin hänen tanssitaustansa takia. Elijah hymähti huvittuneesti itsekseen sille ajatukselle, ja kunhan oli alushousuissaan, siirtyi hän sänkyyn ja veti peiton päälleen. Emilykin silloin saapui sopivasti paikan päälle. Elijah virnisti, mutta oli valitettavasti sen verran väsynyt, ettei saanut suustaan pihalle mitään järkevää.
|
|
member rank Mama
Discord name
lellu#8931
|
Nov 24, 2014 16:53:21 GMT 2
Post by lellu on Nov 24, 2014 16:53:21 GMT 2
Elijahin kehotus käyttää suihkua tarpeen mukaan aivan vapaasti tuntui lähinnä tottumuksesta lausutulta itsestäänselvyydeltä, kyllähän he molemmat olivat jo jonkin aikaa käyttäytyneet toistensa asunnoilla kuin kotonaan. Emily kuitenkin nyökkäsi miehen sanoille hymyn kera ja suuntasi sitten kylpyhuoneeseen. Ei hän kyllä suihkuun jaksanut enää mennä kun ei välttämättä ollut tarve niin tehdä, joten hän tyytyi vain punomaan hiuksensa löysähkölle letille yön ajaksi välttyäkseen aamuiselta takkujenselvittelyltä ja pesi kasvonsa lämpimällä vedellä. Ennen aamuseitsemää alkanut päivä alkoi todella näkyä, ja nyt kun Emily salli väsymyksen tulla, pesi ajatus mukavan pehmeästä sängystä todella kutsuvana hänen mieleensä. Etenkin, kun tiesi ettei seuraavana aamuna tarvinut herätä minkään aikataulun mukaan, ja voisi viettää päivän tärkeän ihmisen seurassa kaikessa rauhassa.
Saatuaan peseytymisensä suoritettua Emily tepasteli makuuhuoneen puolelle, missä Elijah juuri harjoitteli steppiaskeleita. Tai siltä se ainakin näytti, kun mies yritti säilyttää tasapainonsa housujaan riisuessaan. Punapää hymähti miehelle huvittuneena tämän kömpiessä sänkyyn peiton alle. "I should teach you a thing or two about balance so you wouldn't have to look like a monkey when undressing..", nainen tokaisi omia vaatteitaan riisuessaan - ilman mitään sen kummempia tasapaino-ongelmia, toki.
"It's kinda adorable, though", Emily jatkoi hetken kuluttua pujahtaessaan Elijahin vierelle sänkyyn. Hänen aivonsa tuntuivat tosin jo sen verran sumuisilta uneliaisuuden takia, ettei hänestä kovin pitkään saisi täyspäistä keskustelua irti, sen Emily tiesi. Eipä kyllä Elijahkaan erityisen valppaalta enää vaikuttanut. "I had a really fun evening", nainen vakuutteli vielä väsyneen huoahduksen saattelemana.
|
|
member rank Seurapiiriläinen
Discord name
|
Nov 26, 2014 10:41:55 GMT 2
Post by nepa on Nov 26, 2014 10:41:55 GMT 2
Elijah harvoin nautti koti-illoista. Ei ainakaan yksin. Sen verran hän oli muuttanut mielipidettään, että oli todennut voivansa nauttia niistä silloin, kun oli Emilyn kanssa. Silloin tällöin ystävien kanssa oli myös mukavaa olla kotona, mutta jos niin kävi, oli jotain aktiivista tekemistä keksittävä. Muuten Elijah haluaisi hetimmiten lähteä pihalle viettämään aikaa. Emilyllä oli kuitenkin lähiaikoina ollut Elijahiin lähes rauhoittava vaikutus. Kyseinen punapää oli Elijahille osoittanut, että kotonakin pystyi olemaan ilman mökkihöperöyden oireita. Kun Emily oli paikalla, Elijah voisi ihan hyvin olla tekemättä mitään. He voisivat katsoa vaikka elokuvan, mistä Elijah ei niin paljoa välittänyt. Olihan niitä hyviä elokuvia olemassa, ei Elijah sitä väittänyt, mutta mieluummin hän olisi katsomassa vaikka teatteriesitystä kuten he Emilyn kanssa olivat tehneet tänäänkin. Kuitenkin Emilyn kanssa Elijah olisi voinut viettää vaikka koti-illankin, ja tavallaan miestä harmitti, että molemmat olivat ihan pirun väsyneitä. Hän olisi nimittäin mielellään vielä keskustellut Emilyn kanssa.
Kun Elijah oli päässyt peiton alle, hän naurahti rennosti Emilyn kommentille. "Probably. When should we start?" Nuorukainen vitsaili. Elijah seurasi katseellaan koko ajan - vielä silloinkin, kun Emily oli pujahtanut hänen viereensä. Emily oli mukavan lämmin siinä hänen vieressään. "I had fun, too", Elijah vahvisti Emilyn mielipidettä ja vei siinä samassa kättään Emilyn tyynyn alle, jotta nainen voisi tulla häntä lähemmäs. Hän yritti tehdä sen jokseenkin rauhallisesti, mutta loppujen lopuksi hän joutui tirskahtamaan naurusta, kun koko Emily heilahti hetken kuluttua. "I'm really smooth", hän heitti virnuillen. Oli pian painanut suukon Emilyn poskelle ja jätti hetkeksi kasvonsa Emilyn omien lähelle. Emily tosiaan oli tehnyt Elijahista äärimmäisen onnellisen, vaikka oli Elijah ollut sellainen kyllä aikaisemmin.
Elijah olisi halunnut kovin keksiä vielä jotain muutakin puhuttavaa. Tosiaan olisi, mutta valitettavasti se puheenaiheiden keksiminen meni siihen, että nuorukainen huomasi jo laskevansa lampaita. "Good night", Elijah toivotti Emilylle, ennen kuin sulki silmänsä. Ei edes kestänyt kauaa, kun Elijah oli jo nukahtanut tyytyväisesti punapää kainalossaan. Nukkui oikeastaan harvinaisen sikeästi ja tyytyväisenä hetken aikaa, mutta pian havahtui siihen tunteeseen, että kaikki ei ollut kunnossa. Kun hän raotti silmiään, hän huomasikin hetimmiten Emilyn istuvan sängyllä. "Are you ok?" Elijah mumisi väsyneenä ja nousi ylöspäin. Nojasi loppujen lopuksi käsiensä varassa.
|
|
member rank Mama
Discord name
lellu#8931
|
Nov 26, 2014 13:40:35 GMT 2
Post by lellu on Nov 26, 2014 13:40:35 GMT 2
Emily naurahti lyhyesti Elijahin yrityksille saada kätensä vaivattomasti hänen tyynynsä alle, epäonnistuen siinä melkoisesti. Nainen tyytyi vain pudistelemaan päätään huvittuneena vastauksena miehen sanoille ja käpertyi tyytyväisenä hiukan lähemmäs. Hän suukotti vielä Elijahia, toivotti tällekin hyvät yöt ja antoi väsymyksensä viedä lopullisen voiton siirtyessään unten maille jo pian silmänsä suljettuaan.
Ei Emily ehtinyt nukkua kovinkaan pitkään, kun hän jo heräsi äkillisesti säpsähtäen, oman alitajuntansa säikäyttämänä. Hänen koko kehonsa oli valmis pakenemaan paikalta, sydän hakkasi niin lujaa että se oli vähällä työntyä hänen rinnastaan ulos ja aivot tuntuivat käyvän ylikierroksilla. Aluksi punapää ei edes tiennyt, mihin oli herännyt, ennen kuin kuvat tulvivat takaisin hänen verkkokalvoilleen ja saivat hänet haukkomaan henkeään. Emily pakotti itsensä istuma-asentoon ja yritti saada itsensä rauhoittumaan muistuttamalla, ettei se ollut todellista, että hän oli vain nähnyt unta. Hyvin, hyvin todentuntuista unta.. Hetkessä hän oli palannut mielessään ajassa taaksepäin, eikä kyennyt karistamaan mielikuviaan - tai muistojaan, ei hän edes tiennyt mistä oli kyse.
Elijahin ääni sai hänet säpsähtämään silminnähden. Emily ei ollut lainkaan huomannut miestä tai sitä, että tämäkin oli herännyt. "Yeah, I'm fine. I'm just gonna get a glass of water, go back to sleep.." Ketä hän oikein yritti huijata? Emily tiesi kyllä, ettei Elijah uskoisi hänen sanojaan - kyllähän sen nyt jo näki sokeakin, ettei hän ollut pelkästään janoinen. Koko hänen olemuksensa oli kireä kuin viulunkieli, ja vastaus kysymykseenkin oli tullut turhan nopeasti ollakseen totta. Emily ei kuitenkaan halunnut keskustella asiasta sen enempää, joten hän nappasi neuletakkinsa harteilleen ja poistui keittiön suuntaan ennen kuin Elijah ehti tehdä tai sanoa mitään ja toivoi saavansa edes hetken rauhan. Hän ei halunnut Elijahin tietävän tästä mitään - vaikka kyllähän hän tiesi, että mies kyllä huomaisi, ettei kaikki ollut kunnossa.
Keittiössä kaikki pienetkin asiat - lattian narahdus hänen jalkojensa alla, satunnainen valon välkähdys ikkunassa, ulkoa kuuluva hälytysajoneuvon ääni - saivat hänet säpsymään ja vilkuilemaan hermostuneesti ympärilleen. "You have got to calm down..", nainen mutisi itselleen värisevällä äänellä yrittäessään saada kätensä lopettamaan tärisemisen, jottei olisi tiputtanut vesilasia kädestään. Emily laski lasin lopulta kädestään ja nojautui kevyesti keittiötasoa vasten sulkien silmänsä vain hetkeksi. Miltei samantien kuvat tulvivat takaisin hänen mieleensä, yhtä ahdistavina kuin aina ennenkin. Lyhyt huuto takertui hänen kurkkuunsa, jolloin ilmoille pääsi lähinnä avuton inahdus, jonka saattelemana hän valui lattian tasoon istumaan ja hautasi kasvot polviinsa. Tästä tulisi vielä pitkä yö..
|
|
member rank Seurapiiriläinen
Discord name
|
Nov 27, 2014 22:09:03 GMT 2
Post by nepa on Nov 27, 2014 22:09:03 GMT 2
Kunhan Elijah oli saanut raotettua silmiään, hän tiesi saman tien, että Emily ei ollut kunnossa. Nainen näytti poissaolevalta ja suurin piirtein tärisi. Niinpä Elijah kohottautui aikaisempaa ylemmäs siitä asennostaan ja lopulta istui nojaten sängyn päätyä vasten. Silloin Emilykin antoi vastauksen siihen Elijahin esittämään kysymykseen. Se vastaus oli äärimmäisen nopea ja hätäinen, eli selvästi Emilyllä oli jokin vikana. Elijah tarkkaili siinä istuessaan punapäätä päästä varpaisiin yrittäen löytää syytä siihen, että miksi Emily käyttäytyi miten käyttäytyi. Se nyt oli ihan selvää, että Elijah ei ollut tehnyt mitään - he olivat päässeet jo sen vaiheen yli. Mutta mikä sitten oli aiheuttanut Emilylle tuon paskan fiiliksen? Nuorukainen avasi suunsa pyytääkseen Emilyä takaisin vierelleen, mutta se oli liian myöhäistä, kun Emily oli jo noussut ylös ja lähti keittiötä kohden. Syvä huokaus karkasi Elijahin huulilta ja hän katsoi sänkyä hiljaisena. Mitä tässä tilanteessa pitäisi tehdä?
Elijah haroi hieman sekaisia hiuksiaan, ennen kuin loppujen lopuksi pakotti itsensä nousemaan ylös. Ei hän ainakaan pystyisi nukkumaan, kun tiesi, että Emily ei ollut millään tasolla kunnossa. Nuorukainen venytti itseään alaspäin napatakseen aiemmin käyttämänsä farkut lattialta. Hän istui sängylle, puki farkut päälleen ja napitti ne kiinni. Käänsi katsettaan sängyn puoleen, ennen kuin otti muutaman askeleen makuuhuoneen oven suuntaan. Hetkeksi Elijah kuitenkin pysähtyi paikoilleen, kun epäili, että olisiko Emilyn luokse meneminen sittenkään hyvä idea. Mitä, jos Emily halusi olla yksin? Loppujen lopuksi pörröpää tyytyi pudistamaan päätään. Mikäli Emily haluaisi olla yksin, ei hän voisi tehdä niin Elijahin luona tuossa mielentilassa. Niinpä Elijah lähti astelemaan varmana keittiön suuntaan.
Keittiöön päästyään Elijahin katse suuntautui hetimmiten lattialla istuvan Emilyn suuntaan. Hän oli asennossa, joka kieli siitä, että hän oli peloissaan. "Emily", Elijah kysyi hieman hätääntyneen kuuloisena, "what's going on? Don't you feel good?" Elijah meni polvilleen Emilyn eteen, mutta ei uskaltanut koskea punapäätä toistaiseksi: ei sitä tiennyt, miten Emily kosketukseen reagoisi. Emily ei vastannut. "Emily, please", nuorukainen hymähti, "tell me what's wrong. You're not yourself." Nuorukainen uskaltautui tällä kertaa viemään kätensä Emilyn hiusten sekaan, tietämättä, miten Emily siihen reagoisi. Ei Elijah kuitenkaan voinut estää sitä lohduttavaa elettään.
|
|
member rank Mama
Discord name
lellu#8931
|
Nov 27, 2014 23:10:27 GMT 2
Post by lellu on Nov 27, 2014 23:10:27 GMT 2
Emily ei meinannut millään saada karistettua mielestään niitä muistoja - hätääntyneen huudon, välähdykset kivun vääristämistä kasvoista, oman pelkonsa - jotka itsepintaisesti tunkivat etualalle hänen mielessään. Tilanne pli yhtä aikaa hämmentävä ja pelottava, kun Emilystä tuntui hetkellisesti, ettei hän edes tiennyt missä oli. Kaikki tuntui niin todelliselta, aivan kuin hän olisi taas ollut paikan päällä todistamassa kaikkea, vaikka hän tiesi, ettei niin suinkaan ollut. Se oli vain kaikki hänen mielessään, ja hänen oma ahdistuksensa vain ruokki ikäviä muistoja..
Emily kuuli Elijahin hiljaiset askeleet, tiesi, että mies oli hänestä huolissaan - kyllä hänkin olisi jossain määrin hätääntynyt, jos olisi tämän asemassa eikä tietäisi lainkaan, mitä oli meneillään. Mutta hän ei tiennyt, miten olisi edes alkanut selittää tälle omaa käytöstään. Ainakaan ilman, että saisi itsensä entistä hermostuneemmaksi. Emily pysyi hiljaa paikallaan ja piti katseensa suunnattuna omiin varpaisiinsa eikä reagoinut Elijahin tiedusteluihin hänen hyvinvoinnistaan millään tapaa. Hän yritti edelleen saada itsensä edes vähän rauhallisempaan mielentilaan, mielensä takaisin todellisuuteen ja ajatuksensa kiertämästä kehää, onnistuen tässä vain sangen heikoin tuloksin. Miehen kosketuksesta hän värähti, vetäytyen vaistomaisesti kauemmas kädestä ja hetkellisesti yhä tiukempaan sikiöasentoon ennen kuin sai kehonsa tottelemaan ja lihaksensa rentoutumaan edes hieman. Kun hän lopulta sai selviteltyä oman päänsä edes siinä määrin, että jonkinasteinen järkevä ajattelu onnistui, hän kohotti katseensa hiljaa Elijahiin ja kohtasi tämän silminnähden huolestuneet silmät. "I can't stop thinking about them", punapää sopersi, katsoen Elijahia onnettomin, ahdistuksen ja surun täyttämin silmin.
Nainen tiedosti muistuttavansa olemukseltaan lähinnä pelästytettyä villieläintä eikä normaalia iloista itseään, joten hänen sanansa eivät varmastikaan selvittäneet tilannetta Elijahille sen kummemmin, mutta hän ei yksinkertaisesti kyennyt selittämään sanojaan juuri nyt. Ei hän tiennyt, miten voisi saada miehen ymmärtämään puoliakaan siitä, mitä hän tunsi ja miten kamalaa se oli, kun pelkäsi jotain, mikä oli vain hänen oman alitajuntansa tuotosta, eikä todellista. Tai no, ei ollut enää todellista. "I.. I know it's not real.. But I just keep seeing their faces and it feels so real.." Emilyn ääni tuli ulos voimattomana, ja hänen katseensa valui takaisin lattiaan, kun hän ei enää kyennyt katsomaan Elijahia - se sai hänet tuntemaan olonsa niin haavoittuvaiseksi. "It feels so real.." Emily tunsi, kuinka hänen silmäluomiensa takana poltelleet kyyneleet lähtivät hiljakseen vierimään hänen poskipäilleen, kun hän ei jaksanut enää yrittää pidätellä niitä.
|
|
member rank Seurapiiriläinen
Discord name
|
Nov 28, 2014 11:02:44 GMT 2
Post by nepa on Nov 28, 2014 11:02:44 GMT 2
Elijah joutui vetämään sitä kättään hieman taaemmas, kun hän huomasi, että Emily värähti siitä kosketuksesta. Nuorukainen nuolaisi huuliaan ja tunsi jännittyvänsä. Elijah olisi halunnut auttaa, mutta hän ei pystynyt siihen. Osittain tämä tilanne muistutti häntä hänen omasta lapsuudestaan, kun Elijah oli lohduttanut pikkusiskoaan, joka oli nähnyt painajaista. Ne olivat kuitenkin olleet lapsen painajaisia. Useimmiten sellaisia, jotka eivät jääneet niin kauaksi mieleen kummittelemaan. Emily sitten taas vaikutti siltä, että hän oli nähnyt mitä kauheinta painajaista, sellaista, josta ei koskaan pääsisi eroon. Elijah kurtisteli kulmiaan Emilyn olemukselle: tälläistä puolta Elijah ei ollut koskaan vielä Emilyssä nähnytkään. Ei sillä, että hän ei pitäisi siitä tai tämän takia pitäisi Emilyä jotenkin huonona ihmisenä. Oli ylipäätään yllättävää, että Emily pystyi ilmaisemaan näinkin suoraan tunteitaan, kun toisinaan hän piti monia tunteita sisällään. Tosin se kertoi myös siitä, että tässä oli kyse jostain pahasta. Jostain todella pahasta.
Pian Emily avasi suunsa, oli kääntänyt katseensakin Elijahin puoleen. I can't stop thinking about them. Heitä? Keitä heitä? Elijah ei uskaltanut sanoa sitä ääneen, mutta hänen ilmeestään kyllä huomasi, ettei hän todellakaan ollut kartalla Emilyn selityksistä. Elijah kuitenkin odottaisi. Hän antaisi Emilyn ottaa oman aikansa. Luultavasti siinä menisi hyvin kauan, ennen kuin Emily rauhoittuisi, mutta se aika Emilyn oli saatava. Ei Elijah aikonut painostaa, koska ei tahtonut, että Emily saisi vielä pahemmat traumat tästä Elijahin takia. Nuorukainen ei osannut kuin katsella Emilyä, ja pikkuhiljaa alkoi tajuta, että mistä Emily oli nähnyt unta. Perheestään. Siitä onnettomuudesta. Elijah huokaisi syvään, eikä tiennyt, miten hänen nyt tulisi toimia tässä tilanteessa. Elijah ei ollut psykologi.
Loppujen lopuksi Elijah päätti mennä istumaan Emilyn vierelle. Niinpä hän raahautui hieman eteenpäin ja kääntyi nojaamaan kaapistoa vasten. Elijah vei kätensä Emilyn ympärille. Se ei luultavasti auttaisi, ja Emily varmaankin pelästyisi sita elettä, mutta ei sillä nyt ollut väliä. "You're talking about the accident, aren't you?" Elijah sitten sanoi ääneen. Emilyn ei kuitenkaan tarvinnut vastata. Elijah nimittäin tiesi olevansa oikeassa. Hän vilkaisi nopeasti Emilyä vierellään, ennen kuin käänsi katseensa eteenpäin. "Emily, I.. I think you should talk to someone about that. You know, not to someone like me or your friends but.. Just.. You should talk to a person who can help you." Elijah yritti muotoilla kauniisti. Emily nimittäin saattaisi suuttua. Ei Emily välttämättä halunnut edes kuulla sanasta terapia. Tai saattoi se mennä niinkin, että Emily oli jo käynyt terapiassa aiheesta. Ei Elijah tiennyt. Ei Elijah ollut koskaan puhunut Emilyn perheestä. Se taisi olla sellainen aihe, josta Elijah ei edes uskaltanut puhua. Koskaan ei voinut tietää, miten Emily tulisi reagoimaan perheestään puhuttaessa.
|
|
member rank Mama
Discord name
lellu#8931
|
Nov 28, 2014 13:49:07 GMT 2
Post by lellu on Nov 28, 2014 13:49:07 GMT 2
Emily jännittyi jälleen hetkellisesti tuntiessaan Elijahin vievän kätensä hänen ympärilleen, mutta huomasi pian, kuinka tämäkin pieni ele sai hänen villisti laukkaavat ajatuksensa rauhoittumaan ja antautui miehen syleilyyn. Hän ei olisi halunnut Elijahin näkevän häntä tässä tilassa - kaikki hänen tuntemuksensa ja pelkonsa esillä, kun hän yleensä piti tämän puolen itsestään visusti piilossa kaikilta, jopa niiltä, jotka hänelle olivat tärkeitä - kuten Elijah. Juuri nyt miehen läsnäolo osoittautui kuitenkin ihan hyväksi asiaksi, aivan kuin Elijah pitäisi hänet maan pinnalla. Ja niin Emily antoi kehonsa nojautui kevyesti Elijahia vasten asentoon, jossa pystyi tuntemaan miehen vaimean, tasaisen sykkeen. Se tuntui yllättävän kotoisalta, rauhalliselta.
Mies oli lopulta päässyt jyvälle hänen ajatuksistaan, ja arvasi hänen uniensa kohteen ensimmäisellä yrittämällä täysin oikein. Emily ei edes vaivautunut myöntämään asiaa, kun kuuli Elijahin äänestä, miten varma hän oli sanojensa todenperäisyydestä. Ja kyllähän Emily tiesi, miten ikävään asemaan hän Elijahin saattoi, mistä Elijah olisi voinut tietää, mitä tehdä traumaattisten muistojen kanssa painivan ihmisen kanssa. Elijahin ehdotus, että hänen pitäisi puhua jollekin asiasta enemmän tietävälle ei oikeastaan edes tullut yllätyksenä - ei hän ollut ensimmäinen henkilö, joka oli yrittänyt ehdottaa Emilylle vierailua psykologin luona. Ja kaikki ehdotukset eivät edes olleet yhtä kaunistellen sanottuja kuin Elijahin. "No." Emilyn vastaus tuli nopeasti, määrätietoisesti.
Psykoterapia oli suurinpiirtein viimeinen asia, jota hän oli edes harkinnut. Hänelle olivat riittäneet vallan mainiosti ne kolme 'keskustelutuokiota', joihin hänet oli käytännössä pakotettu ennen kotiuttamista sairaalasta vuosi sitten. Ei hän kaivannut ketään kertomaan, kuinka hänellä oli täysi oikeus olla surullinen, vihainen jopa, ja kuinka hän oli täysin turvassa - tai että hänen ei tulisi syyttää itseään mistään (mitä hän ei edes tehnyt, hän ei kieltämättä vieläkään ollut selvittänyt onnettomuuden syytä, mutta tiesi ettei se millään tapaa liittynyt häneen itseensä) - mutta että hänen tulisi arvostaa omaa elämäänsä ja jatkaa sen elämistä ilman, että jäisi tarrautumaan jatkuvasti menneeseen. Ei, vaatisi vielä aika paljon enemmän ennen kuin hän palaisi oikean psykoterapeutin puheille, vaikka moni vähemmän jääräpäinen henkilö olisi varmaan jo antanut periksi..
"No. It's just a bad night, it'll.. I'll be better tomorrow.." Emily sanoi hetken päästä. Hän todellakin toivoi sanojensa pitävän paikkansa, että tämä oli vain yhden yön kauheuksia ja huominen valkeaisi täysin normaalina päivänä. Hiljaa poskille valuneiden kyynelten virta oli tyrehtynyt ja jättänyt jälkeensä kimmeltävän, suolaisen vanan Emilyn siroille kasvoille. Emily huokaisi hiljaa. "It's just not fair, none of it is.. Tyler would be turning only eighteen next week, you know.." Tyler.. Hänen rakas, suloinen pikkuveljensä, joka oli täysin vaivihkaa kasvanut komeaksi, hyvätapaiseksi miehenaluksi Emilyn muutettua tänne. Tyler, jolta nyt jäisi niin paljon kokematta.. Emily yllätti itsensäkin edes mainitessaan veljensä Elijahille, ei hänen perheensä edes ollut tainnut tulla puheeksi sen jälkeen, kun Emily oli kertonut onnettomuudesta monta kuukautta sitten. Oikeastaan Emily tunsi olonsa jopa hiukan syylliseksi tajutessaan, miten paljon Elijah oli varmasti varonut edes mainitsemasta mitään perheeseen liittyvää - oli sitten kyseessä hänen perheensä tai Emilyn. Ehkä juuri siksi hän nytkin avautui, vain vähän, mutta silti. Oli Elijahilla jonkinlainen oikeus kuulla edes jotain Emilyn perheestä.
|
|
member rank Seurapiiriläinen
Discord name
|
Jan 3, 2015 21:36:30 GMT 2
Post by nepa on Jan 3, 2015 21:36:30 GMT 2
Elijah ei ollut kerennyt edes kissaa sanoa, kun Emily oli jo kertonut kärkkään mielipiteensä ammatti-ihmiselle menemisestä. No. Nuorukainen vilkaisi naisystäväänsä hieman alakuloiseen sävyyn, ja olisi mielellään jatkanut aiheesta vielä vähän aikaa, mutta päätti jättää Emilyn rauhaan. Ei se ollut kaikille vaihtoehto. Joku saattoi suorastaan kammota pelkkää ajatustakin siitä, että jollekulle vieraalle pitäisi purkaa syvimpiä tuntojaan - ja ehkäpä Emily siis kuului juuri tähän kastiin. Kuitenkin, jos Emilyn elämä oli sellaista, että hän koki unettomia öitä sen onnettomuuden takia.. No, se olisi Emilylle parempi, että hän hakeutuisi puhumaan jollekulle. Elijahilla ei kuitenkaan ollut mitään oikeutta pakottaa häntä siihen. Vaikka Emily olikin Elijahille läheinen ja tärkeä, ei Elijah voinut olla se henkilö, joka pakottaisi Emilyä mihinkään asiaan. Emily saisi tehdä itse kaikki päätöksensä - myös tähän asiaan liittyvät sellaiset.
Elijah käänsi katsettaan Emilyyn, kun hän kertoi, että kaikki olisi paremmin huomenna. Niin se varmasti menisikin. Ei ollut kuitenkaan hyvä juttu, että Emily sai näitä kohtauksia - ei, vaikka näin ei tapahtuisi kovin useasti. Elijah ei ainakaan voisi elää itsensä kanssa, jos hän muistaisi kyseisen onnettomuuden yö toisensa jälkeen aina vain entistä kirkkaampana. Nuorukainen ei osannut muuta kuin kietoa käsiään tiukemmin naisystävänsä ympärille, kun hän totesi, että hänen pikkuveljensä Tyler täyttäisi kahdeksantoista ensi viikolla. Ehkä se olikin yksi niistä syistä, mikä laukaisi kyseisen muiston. "Wa-- is Tyler your brother?" Elijah korjasi nopeasti. Oliko ei todellakaan sopinut tähän tilanteeseen.
Nuorukainen alkoi pikkuhiljaa irrottautua Emilystä noustakseen ylös. Pian hän jo tarjosi kättään Emilylle, joka näytti siltä, että oli jo hieman rauhoittunut. "Come", Elijah nyökkäsi päällään makuuhuoneen suuntaan, "come back to bed with me." Nuorukainen loi huulilleen toispuoleisen virneen, ja ihme kyllä Emily silloin tarttui hänen käteensä. Hiljaa kaksikko siis siirtyi takaisin makuuhuoneen puolelle. Emily ei näyttänyt vielä mitenkään erityisen rentoutuneelta, eli Elijah päätti lusikoida hänet vierelleen. Elijah veti peiton heidän päälleen, ja joutui vetämään muutaman Emilyn hiussuortuvan pois hänen kasvoiltaan. "You should cut your hair, woman", Elijah aloitti voidakseen piristää Emilyä, "they are always on my way."
Hetken aikaa he olivat vain hiljaa. Elijah kyllä tiesi, että Emily ei vielä nukkunut, ja sen takia hän ehkä uskalsikin taas avata suunsa. "How often do you get those?" Elijah kysyi. "Those flashbacks?" Nuorukainen toivoi, ettei vaan tehnyt virhettä otettuaan aiheen uudestaan puheeksi.
|
|
member rank Mama
Discord name
lellu#8931
|
Jan 4, 2015 13:59:05 GMT 2
Post by lellu on Jan 4, 2015 13:59:05 GMT 2
Emily kyllä huomasi, kuinka Elijah korjasi kysymyksensä aikamuodon nopeasti tajutessaan käyttäneensä ensin mennyttä muotoa. Ei hän kylläkään tiennyt, mitä olisi itse sanonut - oliko hän lakannut olemasta isosisko, ja Tyler hänen veljensä, kun viimeeksi mainittu oli kuollut? Ei Emily ainakaan uskonut kuolemanjälkeiseen elämään, joten sinänsä olisi ihan oikeutettua puhua hänen perheestään menneenä asiana, eihän heitä enää ollut.. Mutta ehkä tässä tilanteessa ei siihen pikkuasiaan kannattanut tarttua. "Yeah.. ", Emily totesi vain hiljaa, tuijottaen sen jälkeen hetken aikaa vaiti eteensä, kunnes tunsi Elijahin hiljalleen irrottuvan hänestä.
Nainen kohotti katseensa Elijahiin tämän noustessa ylös ja pyytäessä häntä takaisin makuuhuoneeseen. Emily epäröi hetken aikaa - hän ei halunnut toistaa tätä tunnin päästä uudestaan, jos näkisi jälleen painajaista, ja kotonaankin hän tällaiina öinä usein tyytyi valvomaan ja viettämään yön tunnit kirjan tai musiikin parissa. Toisaalta hän luotti Elijahiin ja tiesi, miten miehen läheisyys rauhoittaisi häntä, joten hän tarttui tämän käteen ja kohdisti tähän lyhyen, epävarman hymyntapaisen.
Heidän päästyään takaisin makuuhuoneeseen peiton alle, Emily ei heti kyennyt kunnolla rentoutumaan, vaikka Elijah olikin aivan siinä vieressä ja yritti vielä ilmeisesti saada hänen ajatuksiaan muualle vitsaillessaan hänen hiuksistaan. "No way", Emily totesi hiukan väkinäisen naurahduksen saattelemana, mutta hiljeni pian. Ei hänestä ollut vitsailemaan juuri nyt. Jonkin aikaa Elijahkin oli hiljaa, ja ainoat äänet makuuhuoneessa tulivat heidän tasaisesta hengityksestään. Emily ehti jo epäillä miehen nukahtaneen - hän itse ei todellakaan ollut vielä nukahtamaisillaan, vaikka olikin kyennyt rentoutumaan melkoisesti. Pian Elijahin ääni kuitenkin rikkoi hiljaisuuden, miehen tiedustellessa hänen uniensa tiheydestä.
Emily oli pitkään hiljaa ennen kuin vastasi. "Every once in a while..", hän totesi ja vaikeni taas hetkeksi, ennen kuin selitti sanojaan hiukan - kyllä Elijah tavallaan ansaitsi tietää edes vähän enemmän. Unet olivat olleet pahimmillaan vuotta aiemmin ja silloin häntä hoitaneet lääkäritkin olivat todenneet, että muistot saattaisivat tulla takaisin täysin odottamatta hänen nukkuessaan. Sen jälkeen hän oli monta kuukautta saanut olla alitajunnaltaan käytännössä täysin rauhassa, ja vasta tämän kesän aikana hän oli taas muutamia kertoja herännyt omaan huutoonsa, kuviteltuun tai todelliseen.
|
|