member rank
Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Apr 10, 2016 16:28:37 GMT 2
Post by autopilot on Apr 10, 2016 16:28:37 GMT 2
mon 18.4. klo 1.37 @ Kate’s place Kate&Jace
. . . Baaria pidettiin maanantaisin auki vain keskiyöhön asti. Jace oli töissä vain yhden toisen kanssa, koska luonnollisesti kukaan ei ollut odottanut varsinaista ihmisryntäystä. Hän oli tarjoutunut sulkemaan paikan, että työkaveri oli päässyt karkaamaan perheensä luokse vähän etuajassa. Jace oli seurannut sitä vähän kateellisena ja leikkinyt hetken mielikuvalla siitä, miltä olisi tuntunut oikeasti palata kotiin jonkun luokse. Ajatus tuntui niin vaaralliselta, että se pakotettiin pois mielestä hyvin nopeasti. Jace olisi mielellään pitänyt baarin auki vaikka aamuun asti, ihan vain, että olisi edes voinut leikkiä tekevänsä jotain kehittävää. Kotona ei odottanut mitään muuta kun iso nippu esitteitä, joita ehdonalaisvalvoja oli iskenyt mukaan. Oli asiaa kouluista, kuntouttavista ohjelmista ja ties mistä sellaisesta, mihin hän ei halunnut osallistua. Niissä puhuttiin myös järkevistä sijoituskohteista, kun sai ensimmäisen palkan. Piti säästää pahan päivän varalle ja sitä rataa. Ensiasuntoon. Jace investoi sikspäkkiin olutta ja täytettyyn taskumattiin, kuten hyvä, toipuva addikti. Sen sijaan, että Jace olisi juonut ne oluensa kotona, hän joi ne matkalla. Kotia vältelläkseen hän päätyi myös istumaan bussiin. Ja toiseen. Ja kolmanteen. Jace tunnisti ajatusmallin siinä viimeisen bussin tienoilla, kun tajusi, että suunta oli kohti hyvin tuttua ystävän kämppää. Jossain välissä hän kuitenkin muisti, että myös sillä oli lapsi. Ja vaimo. Hän päätyi seisomaan yksin bussipysäkillä keskellä yötä. Jace ei olisi koskaan myöntänyt, että oli katsonut sitä Katen jättämää käyntikorttia, ja silti hän muisti sen osoitteen ulkoa. Se oli ehkä alkoholin syytä, mutta hän löysi tiensä koputtamaan sen ovea, eikä hetkeksikään pysähtynyt miettimään, oliko sekin ehkä nukkumassa, kuten kuka tahansa kunnollinen kansalainen. |
|
|
|
Apr 10, 2016 16:54:50 GMT 2
Post by Deleted on Apr 10, 2016 16:54:50 GMT 2
Se viikko oli ollut Katelle pelkkää alamäkeä. Jacen tapaaminen oli saanut naisen menettämään kontrollin. Hän oli sinä sunnuntai-iltana vetänyt päänsä täyteen vodkaa aikeinaan unohtaa tuo yhteentörmäys, tuloksetta. Siitä eteenpäin hän oli vyörynyt hallitsemattomasti kohti maniaa. Lääkkeet olivat jääneet tomuttumaan kaapin perälle, mutta se oli oikeastaan ollut vain hyvä. Kate olikin huomannut olonsa kohentuvan - hän tiesi sen merkitsevän manian alkua, mutta rehellisesti sanottuna häntä ei kiinnostanut. Hän halusi tuntea olonsa taas hyväksi, olla huipulla. Ja ne hemmetin lääkkeet muutenkin vain sumensivat kaiken.
Sinä sunnuntaina Kate olikin saanut paljon aikaiseksi. Kolmen päivän unettomuus näkyi fyysisesti naisen syvissä silmäpusseissa, mutta tämän energisestä käytöksestä ei voinut sitä arvata. Hän oli nähnyt useampaa eri ystävää sinä päivänä, kuunnellut heidän samaa vanhaa virttä, kuluttanut törkeän määrän rahaa uusiin vaatteisiin ja päätynyt sitten käymään koko vaatekaappinsa läpi kotiin päästyään. Vaatekaapin läpikäyminen oli inspiroinut naisen viettämään loppuillan siivoten, ja nainen olikin juuri keskellä hellan siivoamista, kun tämä kuuli ovikellonsa soivan. Se oli ollut onnistunut sattuma, sillä Katen kuulokkeissa huutava soittolista oli hiljentynyt kappaleen vaihtumisen ajaksi. Nopea vilkaisu uunin kelloon osoitti, että kello oli 1.37 aamuyöllä. Huh, I wonder who that might be...
Kate pysäytti soittolistan ja kiskaisi kuulokkeet korvistaan, samalla kun avasi oven. Jace seisoi käytävässä, ja naisen ilme oli varmasti näkemisen arvoinen. Siinä hän seisoi, hiukset pään päälle suttuiselle nutturalle kiedottuna, päällään pyjamasortsit ja aivan liian paljastava pitsitoppi. Katen kulmat olivat koholla ja punatut huulet aavistuksen raollaan, hänen tuijottaessaan miestä suoraan tämän vihreisiin silmiin, kuulokkeet vielä kädessään. Pinkki iPod oli kiinni topin spagettiolkaimessa. "Hey, Jace. Uh, what's up?" Univaje hidasti naisen järjenjuoksua sen verran, ettei tämä ollut tajunnut liikkua siitä avonaiselta ovensuulta mihinkään.
|
|
member rank
Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Apr 10, 2016 17:04:16 GMT 2
Post by autopilot on Apr 10, 2016 17:04:16 GMT 2
Siihen Katen ovelle päätymiseen ei liittynyt mitään sen suurempaa tavoitetta tai toivetta. Tietoisella tasolla Jace ei halunnut olla naisen kanssa missään tekemisissä, sillä se, sen näkeminen ja edes sen ajatteleminen sai hänet vain pahalle tuulelle. Terapeutti olisi selittänyt, että hänet sai pahalle tuulelle kaikki, mikä sai hänet tuntemaan yhtään mitään. Se olisi ollut hyvä asia tajuta ja sisäistää, koska oli äärettömän kuluttavaa olla vihainen ihan koko ajan.
Juuri nyt Jace oli onnistunut lietsomaan itsensä tarpeeksi välinpitämättömään tilaan, että sai ilmeensä jälleen kerran pysymään täydellisen neutraalina, kun Kate ilmestyi avaamaan oven. Se oli täysin hereillä, vaikka kello oli jo pikkutuntien puolella. Sellaisena Jace sen oikeastaan muistikin. Se ei ollut koskaan ollut ensimmäisenä lähdössä kotiin.
Se olisi ollut hyvä tilanne sanoa jotain, mikä olisi voinut hyvittää sitä kylmää käytöstä baarissa, mutta ei. Jace ei yksinkertaisesti saanut muodostettua ainuttakaan ajatusta, joka olisi muuttunut sanoiksi järkevässä ajassa. Ei edes yksinkertaista heitä, ei mitään. Niinpä hän vain nojasi rennosti ovenkarmiin, kun Kate ei väistynyt tieltä, ja kohotti merkitsevästi viimeistä mukana olevaa, puolitäyttä olutta.
|
|
|
|
Apr 10, 2016 17:24:18 GMT 2
Post by Deleted on Apr 10, 2016 17:24:18 GMT 2
Aikansa Kate siinä katseli Jacea, joka täysin neutraalina nojaili ovenkarmiin. Nainen oli sen muutaman sentin verran lyhyempi, että joutui katsomaan aavistuksen yläviistoon kohdistaakseen katseensa miehen silmiin. "Whatever", tämä sitten totesi, nappasi miehen kädestä oluen ja asteli syvemmälle asuntoonsa.
Se asunto oli sievä, kohtuukokoinen kaksio. Sen kiviseinät olivat valkoiset ja lattia parketoitu, mikä oli vähemmän tyypillinen ratkaisu kokolattiamattojen kulttuurissa. Ovesta sisään tullessa oli välittömässä läheisyydessä keittiö, keittiön vieressä sitten samaan tilaan sijoittuva olohuone. Raollaan olevan oven takana oli makuuhuone/työhuone ja toisen oven takana kylpyhuone. Oikein sopiva ja kohtuuhintainen asunto yksineläjälle, joka nautti illanviettojen järjestämisestä ystävien kesken. Ympäri asuntoa vallitsi todisteita naisen maanisesta jaksosta hallitun kaaoksen merkeissä - se näytti olevan täynnä aloitettuja, mutta keskeneräisiä siivousprojekteja.
Kate käveli siihen keittiöön, ottaen samalla huikan olutpullollisesta. Hän irvisti lämpimän oluen maulle ja nojautui sitten tiskipöytää vasten, katsoen miestä odottavasti. Täytyihän tälle joku selitys olla. Nainen oli pyytänyt miestä soittamaan, ei tulemaan luokseen. Ei sillä, että Kate olisi loppujen lopuksi odottanut Jacen olevan yhteydessä häneen enää ollenkaan. Tämä oli siellä kapakassa vaikuttanut täysin tyytyväiseltä omaan elämäänsä ja jos näin oli, niin hienoa. Mutta tyytyväiset miehet eivät pamahtaneet keskellä yötä entisten tyttöystävien asunnolle. Tai mikä ikinä Kate sitten Jacelle olikaan.
|
|
member rank
Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Apr 10, 2016 17:36:24 GMT 2
Post by autopilot on Apr 10, 2016 17:36:24 GMT 2
Olisi helpottanut, jos Jacella olisi ollut joku suunnitelma, tai edes jotain sanottavaa, vaan ei. Hän ei ollut viimeaikoina osannut suunnitella oikein mitään. Pelkästään ruokakaupassa käyminen oli osoittautunut aivan naurettavan vaikeaksi. Mies ei enää edes muistanut, mitä normaalielämään kuului. Hän käyttäytyi kotona aina siten, että ovi olisi ihan yhtä hyvin voinut kolahtaa perässä lukkoon.
Kate ilmeisesti ymmärsi yskän, sillä nappasi sen oluen kädestä ja sinkosi edellä sisään. Jace seurasi hitaammin perässä, sulki oven hidastetusti samalla asuntoa katseellaan tutkien. Ensimmäiseksi silmiin osui se sotku. Se tuntui omalla tavallaan rauhoittavan normaalilta. Jace huomasi vertaavansa mielessään sitä hurrikaanin jäljiltä olevaa asuntoa siihen, miten nainen oli aikoinaan hyvin samaan malliin pistänyt myös hänen elämänsä uusiksi. Jättänyt jälkeensä lähinnä palasia sieltä täältä, sotkua ja palaneita siltoja.
Jace ei seurannut Katea sinne keittiöön asti, vaan jäi olohuoneen puolelle, kaivoi taskumatin nahkatakin povitaskusta ja katsoi kaikkea paitsi brunettea itseään. Se lämmin alkoholi poltti kurkussa ja maistui kuvottavalta, mutta ei sen suuremmin saanut ilmettä muuttumaan.
"You got your life together, huh", Jace lopulta puhui ikuisuudelta tuntuneen hiljaisuuden jälkeen. Hänen mittapuullaan riitti juuri nyt tasapainoiseksi elämäksi se, että asunnossa oli huonekaluja.
|
|
|
|
Apr 10, 2016 17:57:03 GMT 2
Post by Deleted on Apr 10, 2016 17:57:03 GMT 2
Mies oli jäänyt olohuoneen puolelle, joten Kate saattoi tarkkailla häntä turvallisen etäisyyden päästä keittiösaarekkeen yli. Näytti siltä, että vuodet ja vankila olivat tehneet Jacesta entistä paremman näköisen, tunteettomasta ilmeestä huolimatta. Siilitukka sopi miehelle hurjan hyvin. Nainen otti sitten toisen huikan oluesta, ja kun mies ei vaikuttanut olevan lähimainkaan valmis puhumaan, kääntyi Kate ympäri ja tarttui sieneen, jolla jatkoi hellan jynssäämistä. Jotain, mikä pitäisi tämän kiireisenä.
Jace sitten lopulta sai suunsa avattua. Se ei tosin ollut ihan sitä, mitä nainen olisi ensitöikseen odottanut, mutta olipahan saanut silti jotain kakistettua ulos. "Yeah, I guess you could say so", hän vastasi. Moni muu ei sanoisi samaa, mutta toisaalta Jace ei ollut nähnyt, millainen nainen todellisuudessa nykyään oli. Ei sillä, että hänessä mitään vikaa olisi. Hän voi vallan mainiosti, kiitos kysymästä.
Siitä huolimatta Jace oli ollut poissa kaikki ne vuodet, kun Kate oli taistellut lukuisien episodien kanssa. Yksin. Ensimmäisestä sellaisesta hän näki muistutuksen joka päivä vasemmassa kyynärvarressaan. Onneksi hän voi nykyään paljon paremmin. Niin hyvin, että lääkityksen saattoi jättää pois. Olivat sitten lääkärit tai terapeutit mitä mieltä tahansa. Kate kaatoi loput siitä lämpimästä oluesta viemäriin ja otti jääkaapista uudet tilalle, avaten ne vetolaatikosta löytyneellä pullonavaajalla. Hän käveli sitten olohuoneeseen Jacen luokse, hyläten hellaoperaation toistaiseksi. "Jace, not that I don't want to see you, but what are you doing here? I got the feeling that you didn't want to see me" hän täräytti suoraan, ojentaen toista olutta miehelle.
|
|
member rank
Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Apr 10, 2016 18:10:28 GMT 2
Post by autopilot on Apr 10, 2016 18:10:28 GMT 2
Jollain tavalla olisi ollut parempi, jos Kate olisi ollut ihan yhtä hukassa. Jace ei tietysti tiennyt mitään siitä, miten sillä oikeasti meni, vaan joutui vetämään kaikki johtopäätökset vain siitä, että oli aiemmin nähnyt sen hyväntuulisena ja laittautuneena, ja nyt siivoamassa asunnossa, johon hänellä ei olisi ollut ikinä varaa. Tietysti jos sille linjalle lähti, niin mies vaikutti itsekin siltä, että oli saanut asiat edes jotenkuten kasaan. Hänellä oli työ ja asunto - monilla ei ollut edes sen vertaa.
Naiselle ei vastattu mitään. Jace seurasi hiljaa, kun se kaatoi sen oluen pois. Se otti jääkaapista paremmat. Se oli ehkä kaunis ele, mutta juuri nyt lähinnä ärsytti - Jacen mielessä se kääntyi heti siihen, että se, mitä hänellä oli tarjota, ei ollut tarpeeksi hyvää. Sama ajatus oli ollut mielessä aikojen alusta asti. Se oli ollut päällimmäisenä mielessä myös sinä iltana, kun se Katen kanssa flirttaillut nuori oltiin kannettu suoraa ruumisosastolle.
Kate tarjosi sitä parempaa olutta, eikä Jace osannut kuin ottaa sen vastaan. Taskumatti palasi taskuun. Kate koitti tivata syytä sille, miksi hän oli tullut, mutta Jace vältteli paitsi sen katsetta, myös sen kanssa puhumista, ja päätyi lopulta istumaan sohvalle. Hän pyöritteli sitä olutta hetken sormissaan, ennen kun otti siitä pitkän siemauksen.
“I didn’t”, Jace sitten vahvisti. Katse tutki taas sitä asuntoa: "what's with the mess?" Ei ehkä se kohteliain tapa vaihtaa kuulumisia, mutta alku.
|
|
|
|
Apr 10, 2016 18:28:49 GMT 2
Post by Deleted on Apr 10, 2016 18:28:49 GMT 2
Mies hyväksyi sen oluen, jota Kate juhlisti kilauttamalla pullojen kaulat yhteen, ennen kuin otti huikan omastaan. Jace istui sohvalle, ja Kate teki samoin, tosin linnottautuen vastakkaiseen nurkkaan kohteliaisuussyistä. Sohva oli riittävän iso sitä varten, että he saattoivat istua siinä hyvän välimatkan päässä toisistaan. Koska olihan se tilanne helvetin kiusallinen. Mies sitten kommentoi asunnon kuntoa, jolloin nainen antoi katseensa kiertää ympäri asuntoa.
Kirjahyllystä oli kiskottu suurin osa tavaroista pihalle ja lehtiä löytyi pöytäpintojen lisäksi myös pitkin lattioita. Sotku ei ollut mitenkään epähygieenistä - sieltä ei löytynyt likaisia astioita tai pyykkivuoria. Tavaraa vain oli paljon, ja sillä ei ollut mitään erityistä järjestystä sillä hetkellä. Vähän niinkuin Katen elämässäkään ei ollu ollut, varsinkaan Jacen paluun myötä. "Huh. I don't know. I guess I get distracted. What's with you?" Nainen totesi samaan hengenvetoon, kurtisti kulmiaan ja kallisti päätään kysyvästi, yrittäen jälleen kääntää keskustelun takaisin mieheen. Brunette kaipasi vastauksia. Ja enemmän kuin mitään muuta, Kate oikeasti kaipasi Jacea. Oli ihanaa, että mies oli taas vapaalla jalalla ja se hajotti naista, että tilanne oli niin kiusallinen.
Mutta sehän oli kaikki vain ja ainoastaan Jacen vika. Kate oli ollut valmis sopimaan. Oli täysin miehen syytä, että he olivat tässä tilanteessa nyt. Olihan mies tullut itsekseen naisen asunnollekin keskellä maanantaiyötä, ilmeisesti ilman mitään sen suurempaa perustetta.
|
|
member rank
Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Apr 10, 2016 18:41:28 GMT 2
Post by autopilot on Apr 10, 2016 18:41:28 GMT 2
Katen selitys kuulosti uskottavalta, joten asiaa ei jatkettu sen enempää. Lähinnä Jace vain tutki sitä huonetta ja pisti pieniä yksityiskohtia mieleensä. Hän ei tiennyt, mitä tekisi millään siitä tiedosta, mutta oli kiinnostunut joka tapauksessa. Hän oli kiinnostunut Katestakin, mutta samaa aikaa ei halunnut tietää siitä mitään. Pelkästään se sen asunnon näkeminen tuntui aivan liian henkilökohtaiselta. Tulemista Jace ei silti tajunnut katua hetkeäkään, ihan sama miten kiusallista ja vaikeaa oli.
What’s with you? Jace ei ollut ihan varma, mihin Kate viittasi. Hänessä oli vialla niin monta asiaa, ettei hän edes tiennyt mistä aloittaa. Suurin osa niistä asioista oli myös sellaisia, ettei hän olisi osannut pukea niitä sanoiksi, vaikka olisi halunnutkin. Ei Jace tiennyt, miten olisi voinut edes alkaa selostamaan sitä, miten koki kaiken sen vapauden lähinnä rampauttavaksi, tai miksi tunsi olevansa niin loputtoman hukassa omassa elämässään.
“Huh?” Jace hymähti kysyvästi sen sijaan, että olisi oikeasti pyytänyt tarkennusta. Katse kävi siinä vieressä istuvassa brunetessa, mutta ei jäänyt pitkäksi aikaa.
“I don’t have a phone”, mies sitten perusteli yhden olutsiemauksen jälkeen sitä, miksei vain ollut soittanut. Ei Kate ollut sitä suoraan kysynyt, mutta saipa selityksen joka tapauksessa. Ei hän olisi soittanut, vaikka hänellä olisi puhelin ollutkin. Hän ei ollut koskaan osannut puhua puhelimessa yhtään mistään, vaan oli aina kaivannut sitä, että saattoi nähdä sen toisen ihmisen ilmeet ja eleet.
|
|
|
|
Apr 10, 2016 19:05:36 GMT 2
Post by Deleted on Apr 10, 2016 19:05:36 GMT 2
"Huh", Kate totesi pohtivasti miehen perusteluun, taputellen olutpullon suulla alahuultaan. "That bar would have probably had one", nainen sanoi, viitaten miehen työpaikkaan. Liiketiloissa kun tuppasi yleensä joku soittamiseen kelpaava kapula olemaan. Ei sillä, että puhelusta Jacen kanssa olisi kuitenkaan ollut mitään. "Well, it's not like you liked phone calls anyway. And it doesn't matter, because you're here now, right?"
Hetken Kate jaksoi siinä sohvalla istua, olutta hiljaa siemaillen ja pohdiskellen miehen motiiveja. Sitten naista kuitenkin rupesi ahdistamaan se sekasorto. Hitto. Miksi Jacen oli pitänyt tulla paikalle juuri silloin, kun asunnossa oli tällainen siivo? Hän laski pullon sohvapöydälle lasinalusen päälle, ja nousi sitten ylös. Kate alkoi keräämään lehtiä, joita löytyi pitkin poikin. Hän dumppasi ne koriin, josta veisi ne sitten kierrätykseen, kun muistaisi. Sitten hän siirtyikin kirjahyllyn luokse, siirrellen siitä ulos revittyjä tavaroita takaisin paikoilleen.
Antaisi Jacen rauhassa selvitellä ajatuksiaan. Ei Katen auttanut kuitenkaan kysyä tuolta mitään, kun ei se näköjään halunnut vastata niihin kysymyksiin. Kertoisi tai sanoisi mitä haluaisi, kun olisi siihen valmis. Katella oli kyllä aikaa, ainakin jonnekin kahdeksaan asti, kunnes tämän tarvitsi viedä edellisen kuukauden kirjanpito Bandit Queeniin. Eikä naista oikeastaan haitannut miehen läsnäolo, vaikka se kiusallista olikin. Jace olisi kuitenkin aina tervetullut, kaikesta huolimatta ja juurikin siitä syystä.
|
|
member rank
Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Apr 11, 2016 11:16:04 GMT 2
Post by autopilot on Apr 11, 2016 11:16:04 GMT 2
Kate ei ollut väärässä. Baarissa oli todennäköisesti edelleen sama puhelin, kun oli ollut kymmenen vuotta sitten. Sellainen seinään kiinnitetty malli, mistä elokuvissa aina soiteltiin uhkauspuheluita. Se muistutti Jacea Death Sentencen kohtauksesta, jossa Billy oli puhallellut puhelimeen tupakansavua ja aloittanut sitten lyhyen monologin, joka oli ehdottomasti Jacen suosikki: I say who lives. I say who dies. Now you better get that through your fucking skull, because there's no more warnings. I'm coming for some fucking family time. Hän samastui sellaisiin elokuviin nykyään ihan liikaa.
Vaikka Jace ei sitä ääneen halunnutkaan myöntää, niin hän ei todellakaan ollut enää se sama, pohjimmiltaan viaton nuori, joka oli vain mokannut. Hän oli jollain tavalla oppinut nauttimaan siitä vankilan pienestä, suljetusta ympäristöstä, missä kaikki oli omalla tavallaan sallittua. Hänellä oli ollut sormet pelissä useammassa hengenlähdössä, kun hän oli koskaan edes ajatellut. Ei ehkä suoranaisesti niin, että hän olisi pidellyt puukkoa tai hakannut jonkun päätä seinään, mutta kuitenkin. Kaikkea sitä teki, että selvisi itse koskemattomana ja hengissä.
Jace unohtui ajatuksiinsa niin, että huoneeseen lankesi taas hiljaisuus. Hän ei edes muistanut, mitä Kate oli viimeksi sanonut, kun taas havahtui tosielämään. Se oli kiusallista, joten Jace selvitti vähän kurkkuaan siihen malliin, että olisi sanomassa jotain. Ei sitten sanonut kuitenkaan, vaan joi pari siemausta olutta, ja yritti sitten uudelleen.
“Why are you not sleeping like a good upstanding citizen should?” mies kysyi. Samaa linjaa sotkukysymyksen kanssa.
|
|
|
|
Apr 11, 2016 11:58:55 GMT 2
Post by Deleted on Apr 11, 2016 11:58:55 GMT 2
Jace oli uppoutunut ajatuksiinsa, joten asuntoon lankesi hiljaisuus. Sillä välin Kate saikin järjesteltyä tavaroita paremmin paikoilleen, jotta asunto näytti edes vähän kohtuullisemmalta. Todisteiden piilottelua, joku sanoisi. Ja niinhän se omalta osaltaan olikin - brunette kuvainnollisesti lakaisi todisteita maanisuudestaan maton alle. Jacen läsnäolo aiheutti naiselle huolta ja ahdinkoa, jopa silloin kun mies ei varsinaisesti ollut läsnä.
Jace selvitti kurkkuaan, jolloin Kate laittoi viimeiset kirjat kirjahyllyyn ja kääntyi sitten ympäri, tarkkaillakseen vierastaan. Meni vielä hetki, ennen kuin tuo lopulta päätyi avaamaan suunsa, ja kun tuo sitten lopulta sai sen suunsa auki, niin se oli taas naiselle osoitettu kysymys. Two can play at that game, Jace. "I guess I'm just not a good upstanding citizen. What's your excuse?" Nainen sitten vastasi, vältellen antamasta mitään todellista syytä. Ja ei sille kolmen päivän unettomuudelle oikeastaan ollut mitään sen kummempaa syytä. Brunettea ei vain ollut kiinnostanut nukkumaan meneminen, ja toisaalta hän voi vallan hyvin ilmankin sitä unta. Mitä sitä nyt pienistä silmäpusseista.
Kate päätyi kävelemään sohvan luokse, tarttuen olueensa ja istuen sitten paljon tyytyväisempänä siihen sohvannurkkaan. Hän hörppäsi huurteistaan ja lepuutti sitten pulloa vasemmassa kädessään sohvan käsinojalla. Nainen huokaisi sitten syvään, pyyhkäisten nutturasta levinneitä hiussuortuvia kasvoiltaan. "Look, are we going to talk about this? Or would you rather keep dancing around the subject and talking about nonsense?" Tämä sitten kysyi suoraan. Ehkä Jace lopulta suostuisi vastaamaan tai avautumaan, mitä tahansa, kun Kate tarpeeksi sinnikkäästi jaksaisi tökkiä miestä kysymyksillään.
|
|
member rank
Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Apr 11, 2016 14:27:46 GMT 2
Post by autopilot on Apr 11, 2016 14:27:46 GMT 2
Ongelmien lakaiseminen maton alle oli yhteinen ongelma, vaikka ilmenikin molemmilla hyvin eri tavalla. Jace oli tähän asti onnistunut näyttelemään hyvin vakuuttavasti useita eri rooleja, joista tärkein oli se, että hän oli saanut elämänsä esimerkillisesti kuntoon ja pyrki aktiivisesti parempaan. Sitä roolia tuli näyteltyä kaikissa pakollisilla tapaamisissa, ja hälyttävän moni oli sen tainnut uskoakin.
Jace ei ajatellut sitä yksipuolista keskustelua pelinä, mutta ymmärsi kyllä, mitä Kate ajoi takaa. Se ei tarkoittanut, etteikö hän olisi ihan samalla tavalla ignooraanut niitä sen yrityksiä ja jakanut sen kanssa elämästään vain pienenpieniä, merkityksettömiä yksityihkohtia, jos niitäkään.
“What are you, then?” Jace vastasi kysymykseen kysymyksellä. Hänellä ei ollut tekosyytä, eikä hän kokenut sellaista tarvitsevansakaan. Jos hän ei halunnut nukkua, hän ei nukkunut. Ei hän ollut nukkunut kunnolla pieneen ikuisuuteen - tai siis 11 vuoteen.
Kate otti asiaan suoremman otteen, ihan kuten siellä baarissakin. Jace olisi odottanut, että se olisi nyt hermostunut ja karannut paikalta, jos ei olisi jumissa omassa asunnossaan.
“What’s there to talk about?” Jace kysyi vastausta odottamatta, tutki ehkä ensimmäisen kerran naista oikeasti katseellaan. Hän nojasi taaksepäin ja otti tiedostamattaan selkeästi sulkeutuneemman asennon. Katse palasi oluen kautta vastapäiseen seinään.
|
|
|
|
Apr 11, 2016 16:00:18 GMT 2
Post by Deleted on Apr 11, 2016 16:00:18 GMT 2
"Why don't you tell me what I am, since I don't have a clue right now?" Tämän vastauksen Kate todella halusi kuulla. Koska hän oli oikeasti täysin hukassa sen asian suhteen. Ei hän tiennyt vastausta siihen kysymykseen vaikka olisi halunnutkin, ja varsinkin tällä hetkellä hän tiesi entistä vähemmän. Jace oli tullut takaisin, ja onnistunut sekoittamaan naisen koko elämän vain viikossa. Vielä viikko sitten hän oli pystynyt välttelemään ongelmiensa kohtaamista hukuttamalla itsensä töihinsä. Nyt se ei ollut enää niin helppoa.
Jace esitti varsin pätevän kysymyksen, ja se sai Katen turhautumaan. Miten siihen kuului vastata? Ainakin mies vihdoin suostui katsomaan häneen suoraan, ja Kate käyttikin tilanteen hyödykseen katsomalla miestä takaisin suoraan silmiin. "I don't even know where to start. It's been a hard 11 years. When did you get out?" Ei kai siinä auttanut muu kuin pätkiä ajatuksia pieniin kysymyksiin. Ja toisaalta jos miehellä ei kerran ollut mitään sanottavaa, ei kai naisen auttanut muu kuin nostaa kissa pöydälle ja ruveta selittämään omia ajatuksiaan. Siitähän sitä keskusteltavaa luulisi viimeistään saavan.
"I just wanted to tell you that I never meant to leave you there, alone. And I'm so, so sorry for that. I hate seeing you, seeing us like this. I guess it was stupid of me to expect that things would just... Go back to normal", Kate sanoi ja otti huikan oluesta, palauttaen katseensa sitten miehen jyrkille kasvonpiirteille.
|
|
member rank
Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Apr 11, 2016 16:14:51 GMT 2
Post by autopilot on Apr 11, 2016 16:14:51 GMT 2
“Almost three weeks ago”, Jace vastasi ensimmäistä kertaa järkevästi Katen esittämään kysymykseen, “what, did you think I was gonna do the whole 20 years?”
Kaikki olivat tainneet odottaa sitä. Hän oli odottanut sitä itsekin, etenkin sen jälkeen, kun ensimmäisenä mahdollisena vuonna se ehdonalainen oltiin hylätty. Sille oli tietysti ollut pätevä syy, koska ne olivat selkeästi tienneet hänen osallisuudestaan muutamaan ikävään tapaturmaan. Mitään ei oltu voitu todistaa, joten asia oltiin lopulta jouduttu kuoppaamaan.
Katen ei tarvinnut kertoa Jacelle siitä, miten vaikeat ne 11 vuotta olivat olleet. Hän tiesi paremmin kuin hyvin. Nyt asiat tuntuivat vain vielä pahemmalta.
Vaikka Jace olikin saanut suustaan jopa kaksi järkevää lausetta, se ei automaattisesti tarkoittanut, että hän olisi yhtynyt siihen Katen yritykseen jälleen käynnistää keskustelu.
“I’m not your responsibility. Never was. Or will be”, Jace kuittasi asian ja onnistui jälleen löytämään ääneensä täydellisen välinpitämättömän sävyn. Suuri ero siihen, miten vain hetki sitten äänessä oli ollut vanhoilta ajoilta tuttua huvittuneisuutta. Jace olisi halunnut jatkaa, mutta huomasi jälleen vain pysyneensä hiljaa. Asiat eivät olleet normaaleja. Eivät ehkä olleet koskaan olleetkaan.
|
|
