member rank
New Yorker
Discord name
snafu#7068
▲ married to the game eli aktiivisen epäaktiivinen työnarkki
|
Oct 10, 2016 22:01:19 GMT 2
Post by snafu on Oct 10, 2016 22:01:19 GMT 2
"I never went to prom, but then again I didn't hang around a lot in school either. Seemed useless.", Julian myönsi. Oli hän nuorempana jaksanut panostaa siihen, kun äiti oli hymyillyt hyviä arvosanoja nähdessään. Myöhemmin se ei ollut enää hymyillyt juurikaan millekään ja miehen varttuessa, ei koulukaan enää maistunut. Julian olisi kyllä pärjännyt ihan hyvin jos vain olisi jaksanut panostaa siihen touhuun. Hänestä olisi voinut tulla jotain muutakin kuin pesäpallomailaa heilutteleva rikollinen, mutta menneisyyttään ei voinut muuttaa. "But I did fuck a bunch of cheerleaders and rich, better than everyone else girls. I've always had my bad boy charm."
"Nah, I'm fine. Seriously I can't play anything and for now I also only have one hand to use. Thanks for the offer.", punapää pudisteli päätään kitarakommentille. Niiden samojen sointujen rämpyttäminen olisi vain puuduttavaa eikä häntä oikeastaan kiinnostanut enää opetella lisääkään. Käsillä oli totuttu tekemään aivan jotain muuta kuin soittaa instrumentteja. "Really? I feel like everyone has that same 'I almost got married' or 'I got married in Vegas' story. I think if you've lived there your whole life, you don't feel like getting married by some fake, fat Elvis. The glory of Vegas isn't that obvious for people who live there. It's a nice city though, lots of casinos and troubles to get into.", Julian nauroi. Kaikkien kännitarinoiden legendat päätyivät alttarille jossain Vegasissa sijaitsevassa kappelissa, jossa pappi ei antanut aameniaan vaan joku keski-ikäinen äijä pukeutuneena rockin kuninkaaksi.
"I actually used to hang around casinos and once won eight grand from a shitty slot machine. It was all gone in probably like two days.", hän virnuili muistolle. Rahat oli tuhlattu huumeisiin, viinaan ja naisiin. Oli Julian tainnut vuokrata jonkun kämäisen limusiininkin, jolla oli sitten sen sekavan kaveriporukan kanssa ajeltu ympäri kaupunkia. Hän oli roikkunut kattoikkunasta shampanjapullon kanssa ja luullut elävänsä elämänsä parasta aikaa.
"Hmm, what else. My dad had this horrible, ugly as fuck Cadillac Eldorado. It was like from around 1980s. It was apple of his eye and I stole it while being drunk as hell and crashed it after a mile. He was fucking delirious.", Julian oli menettänyt sen kontrollin hiljaisella kadulla ja ajanut läpi jostain näyteikkunasta. Hän oli itse selvinnyt vähällä, mutta auto oli päätynyt saamaan romuttamotuomion. Se oli yksi niistä kerroista, kun punapää oli ollut varma että isä oikeasti tappaisi hänet.
|
|
member rank
Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Oct 10, 2016 22:21:39 GMT 2
Post by autopilot on Oct 10, 2016 22:21:39 GMT 2
Joskus tuntui vähän siltä, ettei elämässä menisi enää koskaan niin hyvin kuin high schoolissa. Se oli jo ajatuksena aivan hirveä, koska kuka halusi elämänsä kohokohdan sijoittuvan pahimpiin teinivuosiin, mutta ei kai sille mitään mahtanut. Kouluaikojen jälkeen kaikki oli tuntunut olevan vain yhtä pitkää alamäkeä, jossa ei oikein henkeä kerennyt vetää. Mitä pidempään oli kuvioissa, sitä enemmän kaikki tuntui olevan solmussa.
“I’m sure Vegas girls were a whole different story than the public school kids in Queens”, Gabrielle hymähti Julianille. Hän saattoi kuvitella sen yhtenä niistä nuorista, jotka notkuivat koulun takana ja polttivat tuntien aikana tupakkaa vessassa.
Julian oli oikeassa siinä, että ne Vegashäät olivat aivan valtava klisee. Oli onni, että häät olivat jääneet kesken jo ennen kun olivat alkaneetkin, ihan noin sen miesvalinnan ja kliseisyyden vuoksi.
“Hey, it would’ve been very classy”, brunette vakuutti virnistäen, “the only thing wrong with it was the guy. And if it makes you feel better the next time no one thought of Vegas, alright. We were gonna rent the Westbury Manor in Long Island. It was gorgeous. Had that old time english charm, and they had their own kitchen where they served these beautiful blinis with some smoked salmon and I could eat those things for the rest of my life.”
Brunette ymmärsi paremmin kun hyvin sen, että mikä tahansa paikka menetti viehätyksensä jos siellä asui ja kasvoi. Ei Gabykaan ollut koskaan nauttinut New Yorkin turistinähtävyyksistä tai ymmärtänyt, miksi niin älyttömän moni unelmoi koko elämänsä ajan sinne muuttamisesta.
“Okay well can you please go win me eight grand if I give you ten bucks, ‘cause I really gotta pay my rent here in a second”, Gaby ehdotti, kun Julian mainitsi ne kasinovoittonsa. Heti perään se puhui siitä, miten oli aikoinaan hajottanut isänsä auton. Ajatukselle irvistettiin, koska Gabrielle saattoi vain kuvitella millainen helvetti olisi revennyt heidän kotonaan jos joku olisi hajottanut jonkun auton tai pyörän. Hänellä ei ollut samanlaisia tarinoita.
"I don't really know what to tell you about me. I haven't done that much, you know. I've just kinda always been here", nainen totesi seuraavaksi, painittuaan jälleen hetken sen oman tylsyytensä kanssa, "I've never even left the country. I got like zero interesting stories that don't involve my family."
|
|
member rank
New Yorker
Discord name
snafu#7068
▲ married to the game eli aktiivisen epäaktiivinen työnarkki
|
Oct 10, 2016 22:58:04 GMT 2
Post by snafu on Oct 10, 2016 22:58:04 GMT 2
"Sure, the next time I'll go to Vegas I will try to win you some sweet cash from the casinos. It's really fun actually, but only when you don't lose all of your money. That eight grand was the only big win I ever got.", Julian selitti. Oli hän kokeillut onneaan pokeripöydissä ja blackjackissa, mutta niissä oli tullut enemmän takkiin kuin hedelmäpeleissä. Mies ei ollut ikinä osannut kehittää oikeaa taktiikkaa korttipeleihin vaan oli suorasukaisesti heittänyt kaikki rahansa pöytään ja yhtä nopeasti hävinnytkin ne.
"Well I've only been to Mexico - had some crazy times in Tijuana and Cancún. But I'm not that interesting either, I have just gotten into a lot of trouble and done some weird shit.", hän myönsi, virnuillen kevyesti sille Meksikolle. Nekin reissut oli tehty villissä nuoruudessa, kun vegaslapset olivat halunneet lähteä valloittamaan uusia paikkoja. Kummastakaan ei ollut mitenkään teräviä muistoja, Cancúnissa oli ollut kauniita naisia ja hiekkarantoja. "But I don't know, I would be happy to just have some boring, family-related stories to tell.", Julian raaputti niskaansa. Hänen tarinansa perheestä eivät olleet mitenkään iloisia eikä niitäkään muistoja ollut paljoa. Aina kotona oli vain juotu, tapeltu ja riidelty. Lapsuuteen mahtui tietysti pari onnellistakin muistoa, mutta ei niillä voisi lähteä kehuskelemaan.
"My dad was an old school boxer, but he never made it in the legal matches. So he did underground stuff. I think he wanted to succeed so badly and never did and it just made him angry. Even though his name was James, everyone called him Shifty Jimmy. He was erratic in the ring and outside of it, made lots of enemies. I wasn't surprised when I got the news that someone beat him to death.", ei mies tiennyt miksi alkoi puhua vanhemmistaan, mutta puhui kuitenkin. Kai se aihe lähti siitä aiemmin mainitusta halusta vaihtaa omat tarinansa tylsiin perhemuistoihin. Äänensävy pysyi tavallisen keskustelevana, eikä se isän kuolema tuntunut paljoakaan hetkauttavan. Julian oli nimetty isänsä mukaan J-kirjaimella alkavalla nimellä ja joskus hän muistutti sitä niin paljon, että melkein puistatti. Toisaalta mies halusi olla parempi ihminen kuin isänsä, mutta kai ne oli veistetty siitä samasta kierosta puusta. "Mom was just sad and almost as pissed as dad all the time. She worked at dozens of different diners and we never had lots of money. They fought about everything: the money, my dad cheating and drinking, about me.. It was just a shit show and I'm still happy I left for good when I was eighteen."
|
|
member rank
Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Oct 10, 2016 23:12:50 GMT 2
Post by autopilot on Oct 10, 2016 23:12:50 GMT 2
“I’d love to go to Mexico”, Gabrielle sanoi saman tien, “I’ve heard great things about Tijuana. Everyone used to go there on spring break, too.”
Matkustamisesta oltiin aina haaveiltu, mutta se ei koskaan ollut ollut mahdollista. Jopa kotimaan matkailu oli ollut äärettömän rajallista, perhe kun ei ollut koskaan liikkunut New Yorkista oikein mihinkään, ja sen jälkeen oma rahatilanne oli rajoittanut elämää vähän turhan paljon. Rajoitti edelleen, kun vuokran, bensan ja ruoan jälkeen ei jäänyt käteen oikein mitään. Tietysti hän olisi voinut vain pakata ne tavaransa uudelleen ja lähteä tekemään sitten vaikka niitä tarjoilijan hommia toiselle puolelle maata, mutta ei siitä saanut samanlaista iloa kun siitä, että ihan oikeasti matkaili ja näki maailmaa.
Julian alkoi yhtäkkiä puhumaan perheestään ja Gaby joutui tietoisesti pitämään kasvonsa peruslukemilla. Hän ei ollut odottanut, että mies olisi halunnut puhua aiheesta lainkaan. Häntä kiinnosti aivan liikaa kaikki, mikä selitti jotenkin sitä miksi Julian oli sellainen kun oli ja miksi se teki mitä teki, mutta ei hän olisi kehdannut pyytää, perhe kun vaikutti sen kipupisteeltä. Tieto otettiin ilolla vastaan. Nainen nyökytteli sen merkiksi, että kuunteli, mutta ei kommentoinut asiaa suoraa. Ei hänellä ollut oikein tarjota mitään, mikä olisi sitä tilannetta auttanut, mutta aika usein riitti vain se, että joku osoitti kiinnostusta.
“You know, I left when I turned 18 too. I just packed my stuff in the middle of the night and left a note on the kitchen table”, brunette myönsi ja hymyili vähän apeasti. Hän oli käyttänyt vuosia siihen, että oli yrittänyt oikeuttaa ensin sen lähtönsä ja sitten sen, että oli palannut. Vieläkään ei ollut kumpaankaan mitään sellaista syytä, mikä olisi hyvittänyt kaiken.
“My mom had some sort of a breakdown when my dad got shot. She ended up opening a rehab centre and I was just so tired of living in the middle of that constant despair and just standing on the sidelines and watching everyone getting hurt or ending up in jail. I used to just beg my mom to just give it up but she never did. I thought I was better than them and that if I just broke out and didn't let them take me down with them it would all be good in the end."
|
|
member rank
New Yorker
Discord name
snafu#7068
▲ married to the game eli aktiivisen epäaktiivinen työnarkki
|
Oct 10, 2016 23:43:31 GMT 2
Post by snafu on Oct 10, 2016 23:43:31 GMT 2
"I think I only had like a backpack full of random shit and the clothes I was wearing when I left. I stole some money from my dad and just never looked back. I still stayed in the city because I had all of my good for nothing friends there. I did a lot of stupid shit: robberies, drug dealing and everything in between. I did some time for getting caught for a robbery actually. And then after that you know the story: I got shot and finally had to leave all that shit behind me.", Julianin menneisyys ei ollut hohdokas. Se oli ollut yhtä alamäkeä alamäen jälkeen. Lapsuus ja nuoruus rikkinäisessä kodissa oli valmistellut miehen rikolliseen elämään kaduilla. Edes se lyhyeksi jäänyt vankilatuomiokaan ei ollut onnistunut parantamaan tapoja. Huumeiden koukussa oltiin oltu vuosia ja sitten se ampumavälikohtaus oli katkaissut kierteen. Huumeet olivat jääneet ja velkojia oli pitänyt lähteä karkuun kauas.
"But I always knew how to fight so I started doing that and here I am, still kicking and alive.", mies hymähti lyhyesti, katsellen nyt Gabyn sijasta sitä tietä edessään. Nyt meni paremmin kuin aikoihin, kun rahaa riitti ja oli katto pään päällä. Tietysti siinä väkivaltaisessa elämässä oli ne varjopuolensa, mutta eivät ne koskaan olleet olleet vieraita Julianille. Hän oli tehnyt valintansa ja pysynyt sillä tiellä. "So I guess I did end up just fine. Hell, this is better than sitting in a prison cell or overdosing.", Julian naurahti nyt kevyemmin ja vilkaisi Gabriellea. "You just have to make the best of what you got."
Ilme kirkastui, kun tutut naapurustot kävivät vilisemään ympärillä. Pian Mustang kaarsikin jo sen valkean, vähän kärsineen talon pihaan. Aita repsotti yhä ja pihamaa oli laittamaton, mutta koti se silti oli. "Never been happier to be home.", Julian huokasi. Olkapäätä särki, mutta ainakin koko käsi oli säilytetty yhdessä oman hengen kanssa. Parantuminen veisi aikaa ja turhauttaisi, mutta eiköhän tästäkin ojasta noustaisi.
|
|
member rank
Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Oct 10, 2016 23:56:36 GMT 2
Post by autopilot on Oct 10, 2016 23:56:36 GMT 2
“Sometimes you just gotta go. It’s okay. And you didn’t really do too bad for yourself, did you. I know a ton of people who can’t even dream about getting a house”, Gabrielle sanoi, kun Julian puhui siitä kotoa lähtemisestä ja väärälle tielle eksymisestä. Vaikka nainen oli nähnyt niitä tapauksia aivan lukemattomia määriä, hän ei ollut koskaan pystynyt samaistumaan siihen osaan, että hengissä säilyminen edellytti rikoksia. Oma elämä oli ehkä huonoja päätöksiä, mutta kaidalla tiellä hän oli pysynyt aina, mikäli nyt ei suun kiinni pitämistä kiinni siitä huolimatta, että oltiin todistettu jotain, laskettu. Kai Gaby oli aina ollut niin päättäväinen siinä, ettei halunnut seurata perheensä jalanjäljissä, että oli vain pakottanut itsensä käyttäytymään kuin kunnollinen kansalainen. Se oli toiminut. Muut olivat juosseet vankilassa ja sairaalassa, hän oli deittaillut niitä futisjoukkueen tähtiä ja sitten lähtenyt tavoittelemaan jotain käsittämätöntä unelmaa rikkaudesta ja julkisuudesta.
“Anything’s better than jail or overdosing, really”, Gabrielle naurahti ja pudisteli päätään. Hänkin rekisteröi sen, että alettiin olemaan tutulla alueella. Julian oli ehkä helpottunut, mutta nainen ei ollut. Vaikka kaikki heidän välillään oli juuri nyt suorastaan hämmentävän normaalia, niin se ei poistanut muistoja siitä, mitä oli tapahtunut kun he olivat viimeksi olleet yhdessä tässä samassa talossa. Brunette muisti elävästi, miten häntä oltiin pyydetty poistumaan, ja kaiken mitä sitä ennen oli tapahtunut. Sitä lopputulemaa ei muuttanut se, olivatko puhuneet huumeet vain Julian. Asiaa oli omalta osaltaan tietysti auttanut se, että mies oli tullut tänään hätiin ja että tänään oli ollut muutakin ajateltavaa, mutta kirveli se takaraivossa silti.
Tällä hetkellä Julian oli kuitenkin paras vaihtoehto kaikista pahoista, joten Gabrielle puri hammasta, pakotti hymyn kasvoilleen ja nousi reippaasti ulos siitä autosta, kun se oltiin saatu parkkeerattua. Korkokengät kaivettiin takakontista, minkä jälkeen avaimet luovutettiin Julianille, jota seurattiin sisälle ehkä aavistuksen varautuneena, mutta päätettiin vakaasti olla tyytyväisiä siihen, miten päivä päättyi.
|
|
