Is there peace beyond the rage?

" We would have still understood if you decided not to come. But jesus, I am happy you are here! " Nauraen brunette pyyhkäisi hiuksia pois kasvoiltaan ja tunsi perhoset vatsanpohjassaan. Se tunne sai tosin olon enemmän energiseksi ja odotuksen tuntumaan lähes kiduttavalta. Joshuaan ei kommentoitu sen enempää Rean halatessa vielä uudestaan Victoriaa. " Thank you, sweety! " Paljoa muuta siinä ei ehtinyt jo sanoa, kun se kauan odotettu aika koitti. Kiireesti Rea viiletti omalle paikalleen suikaten nopean suukon Victorian poskelle ja halatessa vielä Samia nopeasti. Ja saatuaan itsensä kunnialla omalle paikalleen, pistettiin levy pyörimään. Katse seurasi Brendania tiiviisti ja sydän löi kiivaammin yleisöstä huokuvan huuman nostaessa omaa adrenaliinin tasoa.

Rea ei edes huomannut, kuinka Gloria otti häntä kädestä kiinni jo siinä vaiheessa, kun octagoniin astuttiin. Naisen ote oli alkuun varovainen ja nyt vasta hermostuneena Rea vaihtoi asentoaan parempaan. Brunette vilkaisi vain nopeasti yleisöä, koko paikkaa ennen ottelijoiden koskettaessa toistensa hanskoja, kunnes katse liimautui sinne häkin sisälle. Liput liehuivat, huudot täyttivät areenan ja olé olé-kaikui aina kaiken muun ylitse. Hän ei pelännyt, mutta hermostuminen oli nyt selkeästi läsnä ensimmäisten iskujen jälkeen. Glorian ote kädestä tiukkeni huomattavasti ja vaistomaisesti Rea nojautui naista kohden, olkapäiden koskettaessa toisiaan. Ja Rea ymmärsi kyllä hyvin, miksi Gloria rutisti hänen kättään eikä tainnut edes katsoa kehään. Hän sävähti joka kerta Bn saadessa iskun purren posken sisäpintaa muutaman kerran liiankin kovaan.

Erät vaihtuivat ja jokaisella lyhyellä väliajalla Rea kumartui Glorian puoleen rauhoittelevasti. Hänen ei oikeastaan tarvinnut sanoa yhtään mitään, Glorialle taisi riittää se tuki, joka annettiin. Kameroista ei jaksettu välittää vähääkään, vaikka ne välillä tunkivatkin turhan lähelle. Rean täysi huomio oli Brendanissa, Gloriassa ja yleisön yhä villimmäksi käyvästä kannustuksesta kummallekin ottelijalle. Huolimatta siitä iskujen aiheuttamasta huolesta, joka nakersi sisimmässä, Rea ei kääntänyt katsettaan eikä antanut sille valtaa. Ottelussa oli todella oma viehätyksensä ja kauneutensa ja ennen kaikkea se kaikki oli Brendanin elämä. Eikä hän todellakaan halunnut päätyä miksikään ylisuojelevaksi, hermoheikoksi tyttöystäväksi katsomossa. Jotain oli kuitenkin sallittua antaa tulla läpi, sillä ei kenenkään ollut helppoa katsoa rakkaan henkilön saadessa iskuja. Vaikka niitä jaeltiin yhtä lailla takaisinkin.

Viimeinen erä! Rea nojautui hieman eteenpäin ja Gloria puolestaan taisi uskaltaa vilkaista, koska ote brunetten kädestä tiukkeni taas hetkellisesti. Jossain mielen sopukoissa käväisi jo kuva mustelmista, jotka varmaan kirjoisivat kättä pian, mutta Rea ei välittänyt. Glorialla oli vielä vaikeampaa se kaikki kuin hänellä eikä naista haluttu jättää yksin kanssa. Henkeä pidätellen Rea katsoi niitä viimeisiä sekuntteja, kunnes saattoi antaa ilman karata keuhkoistaan ja hermostuneena jäädä odottamaan tulosta. Eikä sitä olisi kaiken järjen mukaan tarvinnut edes pohtia. Yleisö villiintyi täysin ja Reakin ampaisi muiden mukana ylös taputtaen villisti leveä hymy huulilla. Silmäkulmasta pyyhkäistiin yksittäinen kyynel pois hänen viheltäessään kimakasti ja päätyessä sitten villiin kieputukseen muiden kanssa. Cormac kaappasi melkein jalat kokonaan irti maasta, Tomas ja Charlie rutistivat yhtä aikaa ja Gloria kaapattiin omatoimisesti tiukkaan halaukseen. " He is just amazing! " Nauraen Rea kiepsahti myös Victorian ja Samanthan luona, halaten kumpaakin - Samia tosin varovaisemmin ihan jo sen vauvamahan takia.

Rea seurasi pian muiden keskellä kohti octagonia. Sydän hakkasi yhä villisti ja kämmenet tärisivät yhä kaikesta jännittämisestä. Enää ei ainakaan tarvinnut ihmetellä, miksi monet olivat täysin hermona kaikesta siitä ja miksi Victoria ei halunnut Gracea katsomaan sitä kaikkea Joshuan otteluissa. Laukkua asetettiin paremmin olalle. Jestas, kehään astuminen oli yllättävän hämmentävää ja Rean oli pakko vetää henkeä. Hymy ei kuollut mihinkään. Hänen oli vaikea käsittää sitä kaikkea ja sen vuoksi onnittelut tuntuivat menevän toisesta korvasta sisään, toisesta suoraan ulos. Kiitosten jakelu ja same to you olivat lähes automaattisia. Keitä kaikkia siinä edes kävi? Realla ei ollut harmainta aavistustakaan ja ajatukset kiersivät enemmän kaikessa muussa, jotta hän olisi edes jaksanut pohtia sitä sen syvemmin.

Brendanin viimein ilmaantuessa, antoi Rea muille tilaa ennen kuin päätyi itse kietomaan käsivartensa miehen ympärille ja painamaan huulet tämän huulia vasten. " You gave the damn good war to us. I love you. " Kaiken sen metelin keskellä Rea melkein joutui huutamaan sanat, mutta ne jäivät silti muilta kuulematta. Olé kaikui joka suunnasta yleisöstä eikä hymy kuollut mihinkään naisen huulilta hetkeksikään.