member rank Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Jan 27, 2018 19:51:08 GMT 2
Post by autopilot on Jan 27, 2018 19:51:08 GMT 2
AUGUST 14TH 2017 - EVENING @ Jerry’s place, Manhattan . . . “You think I can casually carry around 100 pounds?” Jeremiah tiedusteli Remyltä ja nosti äärettömän vaivalloisen oloisesti putkikassin sohvalta sen nähtäville. Prosessiin tarvittiin kaksi kättä ja silti piti vähän irvistää, joten ilmeisesti vuodet eivät olleet opettaneet häntä pakkaamaan järkevästi. Ei auttanut, vaikka eteen oltiin isketty valmis lista tavaroista, mitä piti tuoda, kun painorajoitukset paukkuivat jo niidenkin kanssa. Do not pack more than you can carry by yourself, ne aina sanoivat, mutta kun oli tarpeeksi suuruudenhullu, niin saattoi kuvitella itsestään ja voimistaan vähän liikoja. Kotona oli helpompaa kantaa raskaita asioita kun jossain erämaassa, missä oli viisikymmentä astetta lämmintä ja pelkät omat, päällä olevat varusteet painoivat sen parikymmentä kiloa. “My gear’s like 45 pounds alone”, mies vielä marisi perään, kiskoi kassin vetoketjun auki ja alkoi nostelemaan sieltä ulos tavaroita varsin mielivaltaisesti, mutisten samalla jotain siitä, että ei kukaan ennenkään ollut kuollut siihen, ettei voinut pestä pyykkiä. Olohuoneen nurkkaan päätyi ensimmäiseksi yksi kirja - mikä ei noin pienenä pokkarina painanut kauheasti - ja kaksi kynää. Aurinkolaseja hän sen sijaan päätti tarvita kolme paria - Ray Baneja tietysti - ja taskulamppuja kaksi. “ Everyone’s insane. First it’s like, bring two bags, but then they want me to have four bags worth of shit. How’s this logic work”, hän pudisteli päätään, ja jotenkin se marina oli täydellisen normaalia ja melkein lohduttavan arkista. Melkein tuli unohdettua, että mitä varten tässä nyt oikeasti pakattiin ja mitä oli edessä. Yleensä Jeremiah oli tässä vaiheessa jo eristäytynyt kaikista ystävistään ja perheestään, mutta jotenkin Remy oli edelleen koko ajan hollilla. Se käytännössä asui hänen luonaan, eikä asiaa oltu protestoitu sen suuremmin. Hän ei tiennyt, että miten se käsitteli sitä koko tilannetta, eikä oikein tiennyt miten kysyäkään. Sen mahdollista ahdistusta oltiin lähinnä yritetty tasapainottaa sillä, että oltiin viimeisen viikon ajan vitsailtu ihan kaikesta mahdollisesta ja oltu väkisinkin hyvällä tuulella. Ehkä samalla oltiin yritetty rauhoitella itseäkin, vaikka ei oltaisi ikinä myönnetty sitä ääneen. “You okay?” Jerry tiedusteli nyt naiselta hyvin kasuaalisti ja hieraisi sen olkaa, kun käveli sen ohi jääkaapille ja nappasi itselleen oluen. Ei senkään nyt varmaan ollut kivaa istua siinä asunnossa, missä lojui ympäriinsä uniformuja, kaasumaskeja, luotiliivejä ja kaikkea sellaista, mitä he molemmat yrittivät varmaan olla aktiivisesti ajattelematta.
|
|
member rank Vice President
Discord name
▲ oma kupla, paras kupla #kupla
|
Jan 27, 2018 20:29:53 GMT 2
Post by missie on Jan 27, 2018 20:29:53 GMT 2
# ootdRemy ei ollut ihan varma miksi oli jumittunut Jerryn asunnolle ja mitä ihmettä heidän välillään oli oikein meneillään, mutta ei sillä juuri tuntunut olevan väliä, sillä käytännössä katsoen nainen aina palasi miehen asunnolle, kulki sisään omilla avaimilla ja nukkui miehen vieressä yö toisensa jälkeen. Tilanteesta ei juuri oltu huudeltu. Lähinnä siksi ettei Remy itsekään tiennyt mitä siitä olisi kertonut. Kaiken lisäksi Jerry oli lähdössä Luoja ties minne, eikä varmuutta siitä ollut, että se palaisi takaisin yhtenä kappaleena ja elossa. Oli pelottavaa ajatella, että käsillä saattoi olla viimeiset hetket, kun Remy oikeasti juttelisi Jerryn kanssa. Harhaileville ajatuksille yritettiin olla antamatta liikaa valtaa, sillä hulluksihan siinä onnistui vain ajamaan. "Sure..." Remy hymähti Jerryn tiedusteluille huvittuneena, eikä todellakaan vaikuttanut siltä, että olisi ollut kovinkaan vakuuttunut kykenevänsä liikuttamaan sohvalla lepäävää putkikassia yhtään mihinkään. Nainen oli palannut jo muutama tunti sitten Jerryn asunnolle käytyään nopeasti kotona tarkistamassa postin ja tavattuaan Cocon sekä vain pari viikkoa sitten syntyneen sisarentyttärensä. Elämä ympärillä oli muuttunut harvinaisen paljon. Hän ei olisi koskaan uskonut, että Coco olisi ollut heistä ensimmäinen, joka asettuisi aloilleen. Tässä sitä kuitenkin oltiin! Coco oli juuri saanut jääkiekkoilijapoikaystävänsä kanssa yhteisen lapsen, kun taas Remy ei edes osannut määrittää olivatko he ystäviä vai pariskunta Jerryn kanssa. Vähemmästäkin rupesi ahdistamaan, sillä yllättäen Coco oli saanut sen kaiken mistä Remy oli haaveillut. Ei nyt sillä, että hänen haaveisiinsa olisi kuulunut jääkiekkoilijapoikaystävä, mutta vakava parisuhde ja lapsi kyllä. "U-huh", nainen hymisi, kun Jerry tiedotti vielä miten paljon pelkästään sen varusteet painoivat. Miehen purkaessa laukustaan ylimääräisiä tavaroita, vaikutti Remy väkisinkin entistäkin huvittuneemmalta - ikään kuin kirja ja muutama kynä olisivat oleellisesti vaikuttaneet sen tavaramäärän painoon, jota Jerry oli mukanaan rahtaamassa. "You're whining", Remy huomautti vinosti virnistäen ja risti säärensä istuessaan edelleen sohvapöydän reunalla, jolle oli käynyt istumaan jo hetki sitten. "I had almost forgotten how much you whine", nainen härnäsi, pitäen virneen kasvoillaan ja tapitti Jerrya vähän haastavasti. "Definitely not gonna miss that", Remy vielä jatkoi pyöräyttäen silmiään liioitellun dramaattisesti. Ei ollut tietenkään millään muotoa okei, että Jerry oli lähdössä vapaaehtoisesti jonnekin, missä saattoi potentiaalisesti päästä hengestään, mutta Remy oli tehnyt koko asian kanssa enemmän tai vähemmän rauhan. Siksi hän kuulikin itsensä toteavan Jerrylle huolettomasti: "Yeah, I am." Kevyesti nainen ponnautti itsensä ylös sohvapöydän reunalta ja asteli miehen perässä keittiöön, asettautuen jääkaapin viereen nojautumalla selällään keittiötasoa vasten. "You know, I went to see Coco and the baby today. She's so cute. I can't really believe that my sister is mother now. And she dates some pro hockey player for real. He actually plays in NHL. I don't even know how they met, but apparently Jax is best friend of your cousin's ex-boyfriend, or something", pieni maailma, ei siinä kai muuta.
|
|
member rank Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Jan 27, 2018 20:52:28 GMT 2
Post by autopilot on Jan 27, 2018 20:52:28 GMT 2
“Just wait and see”, Jerry virnisteli siihen valittamiseen, jota harrasti nyt lähinnä siksi, että ei keksinyt mitään muutakaan tapaa täyttää hiljaisuutta. Ylihuomisen tapahtumista ei haluttu puhua, joten koska se oli aihe joka tuntui nyt vaikuttavan vähän kaikkeen, oli joskus vaikea sanoa yhtään mitään. “Or you’ll enjoy the quiet and wish I’ll never get back. Who knows”, piti vielä lisätä perään, ääni juuri sopivan rentona, että se saattoi mennä vain humoristisesta heitosta, vaikka se oli tietysti oikea riski. Jerry ei vielä tiennyt, että mihin tilanteeseen olisi lopulta palaamassa. Ehkä hän vaan jälleen kerran ottaisi lentokentältä taksin ja palaisi omaan, ylhäiseen yksinäisyyteensä.
Joku varmuus olisi varmaan tehnyt hyvää, mutta silti Jeremiahia ei aktiivisesti haitannut, etteivät he olleet sen suuremmin käsitelleet suhteensa laatua. Molemmat tuntuivat nykytilanteeseen varsin tyytyväiseltä, minkä olisi hänen mielestään pitänyt tässä vaiheessa riittää. Ei tässä nyt oltu ihan heti karkaamassa naimisiin tai perustamassa perhettä, joten sen suuremmalle analyysille ei ollut syytä. Elämässä oli nyt vähän muitakin kriisejä, joista piti ensin yrittää selvitä kunnialla. Koska Remykään ei ollut pitänyt asiasta meteliä, niin sen oletettiin olevan samalla aaltopituudella.
Molempien lähipiiri oli täynnä lapsiperheitä ja vastanaineita, mutta ilmeisesti vain toinen heistä kiinnitti siihen aktiivisesti huomiota. Jerry katsahti Remyä vain kysyvästi, kun se tuli istuskelemaan siihen viereen ja puhumaan Cocon vauvasta. “You jealous?” Jeremiah tiedusteli siihen NHL-pelaajaan liittyen ja kohotti haastavasti toista kulmaansa. Tasan eivät onnen lahjat menneet, kun jotkut rämpivät kuukausikaupalla jossain lähi-Idässä miinojen keskellä minimipalkalla ja toiset tienasivat miljoonia siitä, että saivat pelata telkkarissa. "You aren't doing so bad yourself, you know", hän vakuutteli vielä naurahtaen perään, "I bet I got a cooler uniform than him." Joku muu olisikin varmaan ajatellut voittaneensa lottopotin, jos olisi saanut sotilaan, mutta Remy.. Se oli ihan helvetin kaukana Jeremiahin tasosta. Sitä ei kai paljon kiinnostanut, että saiko hänen kauttaan vakuutuksen tai miten paljon hänelle maksettiin valtion puolesta asumistukea.
"Sometimes I really wish I would've been a pro something", miehen piti kuitenkin lisätä, "that's really not a bad life at all." Helpommalla olisi ainakin päässyt, jos olisi lähtenyt sille reitille.
|
|
member rank Vice President
Discord name
▲ oma kupla, paras kupla #kupla
|
Jan 27, 2018 21:16:28 GMT 2
Post by missie on Jan 27, 2018 21:16:28 GMT 2
"Yeah, who knows", Remy toisti huvittuneena, mutta kohautti kuitenkin olkiaan vähän arvuuttelevaan tapaan ja kallisti päätään. Perässä seurasi kuitenkin nopeasti pehmeä ja lämmin hymähdys. "I'll be here when you come back", nainen lupasi tyynesti, kuten oli tainnut tehdä jo useammankin kerran. Ei hänellä varsinaisesti ollut mikään kiire mihinkään, joten tuntui helpolta luvata odottavansa miehen paluuta. Siitä lupauksesta Remy aikoi pitää myös kiinni. "Are you okay with this whole keeping in touch thingy? When you're there, I mean", Remy varmisteli vielä, sillä hän ei ollut edelleenkään ihan varma miten tosissaan mies oli ollut myödyttyään siihen yhteydenpitoon.
"God, no!" Remy parahti naurahtaen ja puisteli päätään ponnekkaasti. Kuunneltuaan sitä miten paljon Coco oli yksin vauvan kanssa, kun kausi alkaisi, ei Remyn todellakaan käynyt kateeksi siskoaan. "She's a lot alone, when the season starts", hän huomautti. "And yeah, you got a way cooler uniform than him", nainen naurahti heleästi, jääden hetkeksi vain katselemaan Jerrya. Katse painettiin kuitenkin melko nopeasti lattiaan ja kädet vedettiin löysähköön puuskaan rinnan korkeudelle.
Nainen suoristi kuitenkin taas niskansa ja kohdisti katseensa Jerryyn, kun mies jatkoi puhumista uudelleen. Olisi varmasti ollut hienoa olla huippu-urheilija, mutta omat varjopuolensa siinäkin oli taatusti. Coco vaikutti kuitenkin elämäänsä harvinaisen tyytyväiseltä ja onnelliselta, joten se kai oli pääasia. "Hard to say. Maybe, maybe not", Remy tuumi ääneen ja kallisteli päätään puolelta toiselle. "It just feels like everyone is either getting married or having kids", sanoissa oli aavistuksen varovainen sävy ja kuin sitä korostaakseen Remy kohautti vielä olkiaan epävarmasti. "Have you thought about it? Getting married or having kids", nainen tarkasteli tiivisti Jerryn reaktiota. Ei hän ollut itsekään oikein varma miksi kyseli asiasta yllättäen. Aihe nyt oli vain sattunut nousemaan esiin ja siitä tuntui luonnolliselta jatkaa.
|
|
member rank Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Jan 27, 2018 21:35:19 GMT 2
Post by autopilot on Jan 27, 2018 21:35:19 GMT 2
Oli helppoa lupailla, että odottaisi ja pitäisi yhteyttä. Jerry oli nähnyt lukemattomia tapauksia, joissa se kaikki oli jäänyt vain puheen tasolle, joten ei jaksanut itsekään uskoa, että kaikki säilyisi entisellään. Ehkä kuukausi tai pari jaksettaisiin, mutta sen jälkeen kai kaikki rupeaisi vain hiipumaan. Niin siinä aina kävi, kun uutuudenviehätyskin kului pois. Naiselle hymyiltiin kuitenkin, kun se vakuutteli, että olisi täällä edelleen, kun hän palaisi. Kyseli siitä yhteydenpidostakin, johon oltiin kai annettu jo lupa. “Why am I not?” Hän kysyi, mutta lisäsi kyllä mielessään, että ei se kai hänestä ollut kiinni.
“Honestly, it’s just absolute mind numbing all consuming boredom. I’ll take anything”, lisättiin vielä perään, eikä ikävä kyllä edes liioiteltu. Aika ei ollut kullannut muistoja tarpeeksi, etteikö mieleen olisi elävästi jäänyt, miten joku pari sanaa ystävältä oli pelastanut koko viikon. Tai kuukauden. Eikä se ollut kun valittanut siitä, miten kiire sillä oli töissä. Sekin oli jo vähän katkaissut sitä tympeää arkea ja toisaalta ollut jotenkin lohduttavan normaalia ja rauhoittavaa. Se oli kyllä sitten asia erikseen, että miten paljon yhteyttä kerkeäisi pitämään ja miten luotettavia yhteyksiä olisi mihinkään ulkomaailmaan.
Oletettavasti pro-hockey mies tuli kuitenkin pelien välissä kotiin, joten se taisi olla vähän paremmissa kannattamisissa kuin Remy. Uniformuasia nyt onneksi sentään kaatui hänen voitokseen. “Not to mention the karma we’re both getting. I’m practically getting both of us a guaranteed suite in heaven”, Jerry kehaisi vielä pitkään, mutta samalla tutki naista katseellaan. Olutkin avattiin ja siemaistiin vaahdot päältä, tajuttiin vasta sen jälkeen tarjota sitä tökkiä naisellekin.
Oli totta, että kaikki saivat lapsia ja menivät naimisiin. Kai tässä oltiin jo virallisesti siinä iässä, että sellaista vähän odotettiinkin. “God no”, mies huomasi tuhahtavansa siihen, oliko itse miettinyt asiaa. Koko ajatus tuntui lähinnä huvittavalta. Oli hän tietysti miettinyt noin abstraktilla tasolla, että millaista se olisi, mutta oli myös todennut, että ei sopinut elämäntilanteeseen juuri nyt ja olisi vain epäreilua vetää muita mukaan siihen kriisiin. “I got a lot of shit going on in my life right now”, hän huomautti ja viittoi epämääräisesti tavararöykkiön suuntaan, “like, fuck. It’d suck to have kids running around right about now and explaining why I’m leaving.” Kaikki perheelliset puhuivat aina siitä, miten tekivät sen kaiken perheensä takia. Jerry ei edes tiennyt, kenen takia sen teki. Kai hän oli vain jollain tavalla itsekäs.
|
|
member rank Vice President
Discord name
▲ oma kupla, paras kupla #kupla
|
Jan 27, 2018 22:03:17 GMT 2
Post by missie on Jan 27, 2018 22:03:17 GMT 2
Remy ei voinut olla hymähtämättä. Hän ei tiennyt yhtään mitä Jerry kävi läpi lähtiessään palvelemaan maataan, mutta hän saattoi olettaa ettei virikkeitä ollut ihan samalla tavalla tarjolla kuin kotona. Miehen eteen ei voitu tehdä paljoakaan Yhdysvalloista käsin, joten yhteydenpitäminen tuntui oikeastaan ainoalta tavalta vaikuttaa sen elämään. "Just try to come back alive, alright? Please", Remy pyysi hymähtäen pehmeästi. Hän yritti olla miettimättä sitä tilannetta, jossa Jerry palaisi takaisin ruumisarkussa, koska sen mahdollisuus haluttiin aktiivisesti sivuuttaa. Jos tarpeeksi uskoi, niin mitään pahaahan ei voinut tapahtua, eikö?
"Oh, yeah. Your efforts make us practically saints. And I'll save lives for a living. So we're good", Remy pyöräytti silmiään, vaikka hymyilikin vinosti. Hän tarttui miehen ojentamaan oluttölkkiin ja otti siitä lyhyen siemaisun, ennen kuin palautti sen takaisin alkuperäiselle omistajalleen. Oli tietysti totta että Jax oli enemmän kotona kuin Jerry, mutta mitä Remy oli siskoltaan ymmärtänyt ei siitä juuri iloa ollut, kun toista osapuolta väsytti jatkuvasti ja harjoituksetkin ottivat päivästä oman aikansa pelien lisäksi.
Jerryn melko jyrkähkö vastaus sai Remyn kohottamaan kulmiaan vähän hämmentyneen ja yllättyneen sekaisesti. Hän ei ehtinyt kuitenkaan kysymään mitään, kun mies jo jatkoi. Vaikutti siltä etteivät lapset ja naimisiin meneminen olleet sen hetkiseen elämäntilanteeseen sopivia - sen Remy jopa ymmärsi täydellisesti. Kuka oikeasti halusi selittää lapsilleen miksi oli lähdössä ja asettamassa oman henkensä vaaraan? Pelkkä ajatuskin moisesta keskustelusta hirvitti. "But at some point?" Remy tähdensi ja kohotti vähän kysyvästi kulmiaan. Hampaat pureutuivat kevyesti alahuuleen. "I mean, is it something what you want in the future?"
|
|
member rank Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Jan 27, 2018 22:22:41 GMT 2
Post by autopilot on Jan 27, 2018 22:22:41 GMT 2
Jeremiah yritti olla antamatta Remylle liikaa yksityiskohtia siitä, mitä teki ja missä, ettei se huolestuisi. Joskus kuitenkin tuntui, että ehkä se salailu sai vain asiat näyttämään vielä aiempaakin pahemmalta, jätti mielikuvitukselle ihan liikaa aikaa juosta ja maalailla kauhukuvia. “So far my track record’s perfect”, mies lupasi siihen hengissä kotiin palaamiseen, “wouldn’t be too worried about it. It’s not like the movies, you know. Anymore, anyway.” Hän ei ollut siitä kovinkaan huolissaan. Ei siksi, että olisi sataprosenttisesti luottanut siihen että selviäisi hengissä, vaan ennemmin siksi, ettei oikeastaan välittänyt kuolemisesta. Ei hän nyt tietysti ollut juoksemassa sniperin eteen maalitaulu otsassaan, mutta ajatus ei vain jotenkin jaksanut enää aktiivisesti pelottaa. Jos niin kävisi, niin kävisi. Ei sitä sitten ehtisi enää murehtimaan, jos olisi jo päässyt hengestään.
Lapsille olisi varmaan voinut selittää, että meni puolustamaan isänmaata, että niiden ei tarvinnut. Niin kaikki muut tuntuivat tekevän. Jeremiah ei kuitenkaan uskonut siihen roskaan enää itsekään. Sota oli sotaa - sitä ei oltaisi enää voittamassa, eikä siellä olemisella ollut mitään väliä. Oma perhe kotona ei olisi vaarassa, vaikka hän ei menisi sinne leikkimään sankaria ja tuhlaamaan aikaa. Se oli kaikki merkityksettömyydessään jo turhauttavaa, koska moni hyvä mies oli menettänyt siinä leikissä henkensä. Enää ei ollut edes mitään ideologiaa, jota oltaisiin voitu yrittää myydä. Heille oltiin vain suoraa sanottu, että koko komennuksen missio oli olla räjähtämättä. Mitään muuta ei enää ollut. Sinne mentiin, kun päättäjät niin käskivät, ja koitettiin selvitä hengissä tietäen, ettei voitu muuttaa asioita mihinkään suuntaan.
Remy jatkoi niistä lapsista ja sitä katseltiin vähän vakavammin. “Yeah. I guess”, Jerry myönsi vähän epävarmasti hetken viiveellä. “Nothing really means shit right now. It’s kinda depressing to think it’d be like this till the end of times”, kuului perustelukin. Hän eli nyt käytännössä työlleen, ja se nyt oli pitkälti ihan täyttä paskaa. Jos siitä ei saatu merkitystä, niin jostain muualta piti saada. Kai se oli syy sille, miksi ihmiset hakeutuivat suhteisiin ja halusivat lapsia. “I don’t really know what I’m doing, though”, hän myönsi huokaisten perään ja otti oluesta pidemmän siemauksen. “I’ve been thinking about going into active duty just cause, like… I dunno. To have something to do”, Jerry vielä pohti perään, “at least in the military you can pretend like you’re doing something important. Beats the hell outta NYPD.”
|
|
member rank Vice President
Discord name
▲ oma kupla, paras kupla #kupla
|
Jan 27, 2018 22:39:34 GMT 2
Post by missie on Jan 27, 2018 22:39:34 GMT 2
Oli päiviä kun Remy halusi tietää kaiken ja sitten oli päiviä, jolloin Remy ei halunnut tietää yhtään mitään siitä, mitä Jerry oli menossa tekemään. Loppujen lopuksi siihen tiedottomuuteen oli ehkä kuitenkin tuudittautua ja uskoa vahvasti, että mies palaisi takaisin elävänä. "I know", nainen hymähti hyväntuulisesti, ennen kuin laski katseensa lattiaan. "You'll be fine", hän vielä vahvisti, koska eihän siinä nyt oikein voinut muuhunkaan uskoa. Lähtökohtaisesti asiat olisivat aika huonosti, jos hänkään ei uskoisi Jerryn selviävän elossa komennukseltaan.
Mies ei kuulostanut järin varmalta vastauksestaan, mikä oli omiaan saamaan jonkin muljahtamaan ikävästi Remyn sisällä. Hän kurtisti kulmiaan ja silmäili Jerrya tutkivasti, kun se jatkoi puhumista taas. Tuli melkoisena uutispommina, että mies oli todella miettinyt vaihtavansa NYPD:n puolustusvoimiin. Se tuntui vähän samalta kuin joku olisi potkaissut mahaan niin lujaa kuin jalasta lähti. "What? Are you serious?" Nainen kysyi aavistuksen tukahtuneesti, mutta ääni ei kohonnut, eikä Remy vaikuttanut millään tavoin loukkaantuneelta. Miksi olisikaan? He olivat molemmat aikuisia ihmisiä, käytännössä katsoen vapaita tekemään mitä vain. Eivät he olleet luvanneet ikuista uskollisuutta toisilleen, joten tavallaan kumpikaan heistä ei ollut tilivelvollinen toisilleen. Tuntui se nyt silti vähän pahalta, ettei Jerry ilmeisesti halunnut rakentaa mitään pysyvää.
Remy tarttui molemmilla käsillään kyynerpäistään kuin halaten itseään. "What if... I, uh, want a serious relationship and a family?" Nainen kysyi aristellen, luoden Jerryyn kysyvän katseen. Vaikka hän halusi luoda omaakin uraa, oli mielessä myös perheen perustaminen. Kun sattui olemaan yli kolmenkymmenen alkoi pikkuhiljaa miettiä aloilleen asettumistakin.
|
|
member rank Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Jan 27, 2018 22:55:42 GMT 2
Post by autopilot on Jan 27, 2018 22:55:42 GMT 2
“I’m probably gonna die over something real fucking stupid”, Jeremiah pohti, “with zero pride and honor. Like when we tried to boil some water and managed to catch our tent on fire. It’s gonna be something like that.” Se onnistuisi ihan samalla tavalla kotona tai jossain kaukana muualla. Jos sen sattuisi tekemään jossain sota-alueella, niin saisi onneksi edes täydet juhlallisuudet omasta idioottimaisuudestaan huolimatta. Läheltäpititilanteita oli ollut ihan liikaa ja välillä hän ei ihan oikeasti ollut osannut tehdä muuta kun rukoilla ja toivoa, mutta mitään ei ollut koskaan sattunut. Ensiapuun oltiin päädytty vain siksi, että oltiin hölmöilty humalassa. Jälleen jotain, mikä olisi onnistunut kotonakin.
Remy ei vaikuttanut kovin iloiselta siitä ideasta vaihtaa uraa pysyvästi. Ei Jeremiah ollut mitään intoilua tietysti odottanutkaan, mutta teki se nyt vähän pahaa nähdä jonkunlainen pettymys sen kasvoilla. “I’ve been thinking about it is all”, mies nyökkäsi, “but I don’t know. I probably only have two or three deployments in me, maybe not even that, so I don’t know what I’d do there after that either. I don’t know.” Viisi komennusta taisi olla se raja, jonka jälkeen joka ikisen pää hajosi. Ihan sama kai se olisi, missä siinä vaiheessa olisi kirjoilla, joten nyt mietittiin lähinnä hyvin lyhyellä tähtäimellä sitä, mitä haluttiin juuri nyt.
Se, mitä haluttiin, ei välttämättä ollut perhe ja vakava suhde. Remy oli kai eri mieltä, jos sen sanoja yhtään ymmärrettiin oikein. “Do you?” Mies vain kysyi siihen sen arvuutteluun. Jos se halusi sen kaiken, niin kai se sitten halusi. Kai se hakisi sen muualta, jos ei häneltä saisi. Sekin oli kai ihan ok. Kai Jerrykin olisi voinut sen kaiken hankkia, jos siinä olivat melkein kaikki muutkin onnistuneet. Oli vain aika iso riski, että kaikki menisi ihan totaalisesti pieleen ja räjähtäisi kasvoille. Se ei kauheasti houkutellut.
|
|
member rank Vice President
Discord name
▲ oma kupla, paras kupla #kupla
|
Jan 27, 2018 23:19:11 GMT 2
Post by missie on Jan 27, 2018 23:19:11 GMT 2
Remy ei voinut olla tyrskähtämättä puolitahattomasti, mutta vei oikean kätensä suunsa eteen estääkseen itseään purskahtamasta nauruun. Olisihan se nyt aika koomista, jos joku onnistuisi tappamaan itsensä vettä keittäessään. Siinä vaiheessa ei todellakaan tietäisi pitäiskö itkeä vai nauraa - ehkä molempia. "Not funny, Jerry", Remy totesi ei-niin-kovin-vakuuttavasti saatuaan nykivät suupielensä edes jotenkuten kuriin. "This is serious. Please, don't die for some stupid reason."
Remy ei ollut todellakaan sitä ihmistyyppiä, joka alkoi heti kehittelemään vuosisadan draamaa tai orastavaa paniikkikohtausta kuullessaan jotain, mitä ei todellakaan halunnut kuulla. Olisi ollut valhe väittää, että hän olisi hyppinyt riemusta Jerryn suunnitelmista, mutta kai sillä oli oikeus tehdä juuri niin kuin halusi. Siksi Remy kuuntelikin miestä ja yritti ymmärtää sen näkökannan asiaan ihan vilpittömästi. "But why? Don't you have anything here?" Ei sitä nyt tietysti haluttu suoraan kysyä, etteikö riittänyt että hän oli New Yorkissa, vaikka kysymyksellä sitä ehkä haettiinkin takaa.
Jerryn kysymykseen vastaaminen ei ollut ihan niin yksinkertaista kuin olisi luullut. Totta kai Remy olisi halunnut lapsia, aviomiehen ja sievän kodin, jostain rauhalliselta, hyvämaineiselta alueelta. Ehkä kultaisennoutajankin nainen olisi voinut ottaa siihen kuvioon mukaan. Remy oli ollut jo niin lähellä kaikkea sitä DC:ssä, kunnes kaikki oli romahtanut ja elämä oli näyttänyt ikävämmän puolen. "I don't know. Maybe. I mean... My little sister is a mom now. Of all the people Coco settle down and started a family. How fucked up that is?" Hämmentyneen sekainen naurahdus purkaantui naisen huulien välistä viimeisten sanojen yhteydessä. Vielä vuosi sitten Coco oli juhlinut kuin viimeistä päivää ja vaihtanut miehiä samaan tahtiin, mitä muut vaihtoivat sukkiaan. "And I'm here with you. I don't even know what we are", Remy ei todellakaan kuulostanut millään tavoin dramaattiselta, vaan nainen oli hyvin rauhallinen. Hän vain halusi enemmänkin selvittää vastaukset mieleensä nousseisiin kysymyksiin kuin saada aikaan turhaa riitaa juuri, kun Jerry oli lähdössä komennukselle
|
|
member rank Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Jan 27, 2018 23:36:54 GMT 2
Post by autopilot on Jan 27, 2018 23:36:54 GMT 2
“It exploded. And we suffered actual, serious injuries”, Jerry huomautti muka vakavana siihen Remyn tirskumiseen. Oikeastihan hän oli polttanut hihaansa reiän, kun oli yrittänyt sammuttaa sitä tulta, ja Colton oli saanut sormiinsa pari ikävää rakkoa ja housuilleen kai pari kipinää. Teltalla oli mennyt vähän huonommin, vaikka yritys katastrofin hallitsemiseksi oli ollut hyvä kymmenen. “I won’t. Promise”, hän lupaili perään siihen, ettei oikeasti kuolisi edes niin idioottimaisesta syystä. Nähtäväksi jäisi. Mitä ihmeellisimpiä tapoja oltiin kyllä yritetty. Kerran oltiin pudottu auton kyydistäkin - hän oli se tyyppi, joka istui katolla turretin varressa, ja kerran oltiin ajettu sähkölinjaa päin. Kukaan ei ollut sitä nähnyt, joten se oli sitten tarttunut päin ajaessa kurkkuun ja heittänyt taaksepäin. Luojan kiitos ei oltu ajettu lujaa eikä siinä ollut oikeasti ollut virtaa, mutta ei se nyt hauskaakaan ollut ollut.
Kukaan muu kun itse recruiter ei varmaan hyppinyt riemusta, mutta muuta ei oltaisi odotettukaan. Remy kysyi suoraa, että miksi. Että eikö hänellä muka ollut täällä mitään. Jeremiah kohtasi naisen katseen jopa vähän hämmentyneenä, eikä oikein tiennyt mitä sanoa. Kai hänellä oli täälläkin paljon. Ainakin enemmän kun sota-alueella, mikä kuitenkin oli se, mihin hän enemmän kaipasi. “I do”, hän myönsi vähän kokeilevaan sävyyn, ihan kuin olisi vähän yrittänyt tunnustella sitä aihetta ja Remyn tunnelmia. “I’m not really doing anything here”, Jerry lisäsi perään, “they probably need me more over there than anyone here. It's nice.” Sitä se kai koko ajan hänelle oli, merkityksen hakemista. Ei hänellä ollut nyt sellainen olo, että hän olisi tehnyt yhtään mitään yhtään kenenkään hyödyksi. Afghanistanissa oleminenkin oli ehkä vain yhtä losing gamea, mutta ainakin siellä saattoi edes vahingossa vaikuttaa jonkun elämään tai pelastaa jonkun hengen. Sitä harvoin New Yorkissa pääsi tapahtumaan.
Remystäkin oli aika vaikea saada selkoa, kun vaikutti uhkaavasti siltä, että se halusi perheen lähinnä siksi, että sen siskokin oli sellaisen saanut. Hyvä syy tietysti varmasti sekin, mutta kai sellaista asiaa olisi ollut hyvä miettiä vähän muultakin kantilta. “I mean.. It’s pretty normal, I guess”, Jeremiah huomautti siihen, että kuinka fucked up oli, että Cocokin oli saanut lapsia. Aika moni tuntui saavan, joten ei kai se mitenkään kovin erityistä ollut.
Perään nainen totesi, että se oli kuitenkin tässä hänen kanssaan, eikä edes tiennyt missä he menivät. Sekin oli ihan oikeutettu ajatus. “I wouldn’t mind having kids some day”, mies siis päätti, koska se oli ihan totta. Ei niitä nyt ehkä juuri nyt haluttu, mutta joskus varmaan kuitenkin. Se ei suoraan vastannut siihen where we are kysymykseen, mutta vähän tuki samaa asiaa kuitenkin. “Everyone else has some. You’re right about that”, hän myös nyökytteli oluensa ääreltä. “They seem happy. Most of them, anyway.”
|
|
member rank Vice President
Discord name
▲ oma kupla, paras kupla #kupla
|
Jan 28, 2018 0:13:33 GMT 2
Post by missie on Jan 28, 2018 0:13:33 GMT 2
Tuntui ihan älyttömältä, että Jerryn ainoa syy uran vaihtamiselle oli jonkinlainen merkityksen hakeminen, mutta kai se oli ihan järkeenkäypää, kun asiaa hetken aikaa mietti. Kaikki halusivat saada elämälleen merkityksen. Toiset hankkivat lapsia, toiset ilmeisesti kokivat voivansa auttaa asettautumalla itse maalitauluksi. Olihan Remykin hakeutunut lääketieteen pariin, koska hän halusi tehdä merkityksellistä työtä. Mikään ei tuonut sitä paremmin kuin jonkun hengen pelastaminen tai elämänlaadun parantaminen. "I get that. Kinda", Remyn olikin pakko myötäillä. Hän mutristi mietteliäästi huuliaan. Mikä hän oli kieltämään Jerrya lähtemästä, jos mies todella halusi niin tehdä?
Kaipa Coconkin villi elämäntyyli oli ollut vain jonkinlainen vaihe, jota oli pakkokin seurata ennen pitkään aloilleen asettuminen. Se tuntui silti vähän oudolta edelleen, kun otti huomioon että vasta vähän aikaa sitten Coco oli tullut tuhannen päissään sairaalalle, vain jotta Remy saattoi iskea siskolleen tipan suoneen ja toivoa että kyseessä olisi viimeinen kerta, kun vastaavaa tapahtuisi. Ei ollut ollut. "Yeah, you're probably right. It's just weird, you know. It's Coco, not some random girl, who I just know somehow", Remy kohautti taas olkiaan tietämättä oikein miten olisi muotoillut ajatuksiaan. Hänkin vasta totutteli siihen ajatukseen, että hänen pikkusiskonsa oli todella äiti ja hänellä oli siskontyttö. Puuttuisi enää vain, että Jax kosisi Cocoa ja seuraavana kesänä vietettäisiinkin jo parin häitä.
Jerryn vastaus jäi niin epämääräiseksi, ettei Remy totta puhuen edes tiennyt miten olisi jatkanut. Hän ei halunnut ahdistaa miestä nurkkaan kysymyksillään, eikä vaikuttaa takertuvaiselta. Juuri siksi nainen vain puistikin päätään, työnsi itsensä irti keittiötason reunasta ja veti syvään henkeä. Vaaleita hiuksia sipaistiin kevyesti samalla, kun kasvoille vedettiin hivenen väsynyt ilme. "I think I'm going to sleep. I have to be five in the morning at the hospital, so..." Nainen hymyili pienesti miehelle sanojensa päätteeksi, mutta aivan silmiin saakka hymy ei yltänyt. Niskaansa mietteliäänä hieroen Remy suuntasi makuuhuonetta kohti aikeenaan todellakin käydä peiton alle - nukkumisesta nyt tuskin tulisi mitään, kun ajatukset laukkasivat villisti laidasta laitaan.
|
|
member rank Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Jan 28, 2018 0:33:01 GMT 2
Post by autopilot on Jan 28, 2018 0:33:01 GMT 2
Kun raha ei ollut elämässä enää se kynnyskysymys, niin merkityksellisyys oli. Jeremiah tuskin olisi nääntynyt nälkään ja joutunut köyhäintaloon, vaikka olisi lopettanut ihan kaiken työnteon, joten varma palkka ja hyvät sairasvakuutukset eivät yksinään riittäneet motivoimaan enää mihinkään. Ensin hän oli tietysti hakeutunut näihin hommiin vain siksi, että oli halunnut järkyttää vanhempiaan ja tehdä jotain, mitä kukaan muu perheessä ei ollut ajatellutkaan, mutta oli siitä saanut aika paljon enemmänkin irti. Oli puolustusvoimissa ennenkin ollut ihmisiä, joilla ei ollut mitään helposti ymmärrettävää syytä siellä olla. Sijoituspankkiireita ja perijöitä. Prinssi Harry. Jokainen omista syistään.
“I need to think about it. I’m gonna see this deployment through and rethink my life after that”, Jeremiah tuli sentään vähän vastaan sillä, ettei ollut nyt tekemässä mitään päätöksiä, “maybe I’ll just decide to keep on doing what I’m doing now. Or be done with the whole thing for good. I haven’t decided.” Se nyt oli ainakin aika selvää, että jos hän päättäisi ruveta täysipäiväiseksi sotilaaksi, niin tulevaisuus Remyn kanssa jäisi mitä todennäköisemmin siihen. Sen paperin allekirjoittaminen kun tarkoittaisi myös sitä, että menettäisi oikeuden asua missä halusi ja itse määritellä, että mihin meni ja milloin. Ei siinä auttaisi sen mahdollisen, nyt kovasti peräänkuulutetun perheen kuin seurata tunnollisesti mukana, kun valtiota ei kompromisseihin saanut suostumaan. Remyllä oli elämässä ihan liikaa meneillään, että se olisi ollut kellekään toimiva ratkaisu.
Vastaus kysymykseen ei selvästi ollut sitä, mitä oltiin toivottu, mutta paljon parempaankaan ei pystytty. “You should take a day off”, Jeremiah protestoi sitä nukkumaanmenoa hyvin tyytymättömän oloisena. Hän oli lähdössä niin pian, että tässä saattoi jo laskea tunteja, joten olisi varmaan ollut ihan ymmärrettävää ottaa yksi päivä vapaata. Tai edes puoli päivää. Kättä ojennettiin naista kohti ja murtistettiin sille huulia, kun se yritti lähteä siitä paikalta. “Come on. We got like… A day and some hours, and you’re gonna sleep and work?” Huudeltiin perään. Jerry ei ollut ihan varma, oliko saanut naisen jollain jo valmiiksi pahalle tuulelle, vai miettikö se vain asioita liikaa. Hän ei vieläkään osannut lukea sen ajatuksia, hyvä jos pystyi yleisimmät tunnetilat luotettavasti tunnistamaan.
|
|
member rank Vice President
Discord name
▲ oma kupla, paras kupla #kupla
|
Jan 28, 2018 1:01:27 GMT 2
Post by missie on Jan 28, 2018 1:01:27 GMT 2
Oli varmasti ihan järkevää ottaa askel kerrallaan, eikä rynnätä suinpäin päätöksiin, joita saattaisi katua tai sitten ei. Remy nyökytteli rauhallisesti päätään Jerrylle ja rypisti vähän otsaansa kuin pohdiskellen asiaa tarkemmin. "Sounds reasonable", nainen totesi mietteliäästi. "You behave almost like an adult", hän hymähti, yrittäen keventää yhtäkkiä melkein pakkasen puolelle laskenutta tunnelmaa - aika heikoin tuloksin tosin. "No, really. I understand your point and I think it makes sense to take a step at a time. Rethink what you want, when you return", se oli järkevää, ymmärrettävää ja fiksua. Juuri niin pitikin toimia ennen kuin teki isoja muutoksia elämässään. Tietysti siinä oli se mahdollisuus, ettei Jerryn päätös miellyttänyt millään tavalla Remya, mutta ei sen kai pitänytkään.
Remy ei reagoinut Jerryn estelyihin millään tavoin, kunhan vain vilkaisi miestä ja jatkoi sitten matkaansa. Perästä kaikuvat sanat sen sijaan saivat edes jotain aikaan. Oli totta, että Jerryn lähtöön oli käytännössä katsoen vain tunteja, joten se aika olisi ollut syytä käyttää yhdessä, eikä töissä murehtien jotain mille ei voinut tehdä yhtään mitään sillä hetkellä. Huokaisten Remy seisahtui aloilleen ja hieraisi otsaansa ollen kahden vaiheilla. Ihan puhtaasti mielenosoituksen vuoksi naisen olisi tehnyt mieli jatkaa matkaansa, mutta järki voitti sitten kuitenkin. Hän kääntyi ympäri, palaten laiskasti Jerryn luokse ja seisahtui sen eteen. Ei liian lähelle, mutta ei nyt kovin kauaskaan.
"Fine. I'll give them call in the morning", Remy lupasi huokaisten ja kallisti päätään tutkaillessaan Jerryn kasvoja. "I don't wanna fight about this. And I don't want kids right now, but we... is there 'we' or just you and me?"
|
|
member rank Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Jan 28, 2018 1:14:11 GMT 2
Post by autopilot on Jan 28, 2018 1:14:11 GMT 2
Joskus piti harrastaa sitäkin, että vähän mietti ennen kun teki. Kai sitä saattoi iän tuomaksi viisaudeksi ja aikuisuudeksikin kutsua. “I try to, sometimes”, mies nyökytteli Remylle melkein lammasmaisesti. Sekin oli sitä mieltä, että asiaa kannattaisi miettiä kaikessa rauhassa uudestaan sitten, kun hän palaisi. Oli hyvin mahdollista, että hän olisi siinä vaiheessa jo päättänyt, että haluaisi sittenkin tylsän ja riskittömän toimistotyön. Elämä oli nykyään paljon kaikkea, mutta harvoin ennalta-arvattavaa. Siitä hän oli pitänyt huolen jo nuoruuden päätöksillään ja sillä, että sitkeästi pisti itseään uusiin, vaikeisiin ja usein vaarallisiinkin tilanteisiin.
Remy nakkeli niskojaan, mille ei oikein voitu kun pyöritellä sen selän takana silmiä. Joku maanittelussa kuitenkin näytti toimivan, kun se keskeytti sen mielenosoituksellisen paikalta poistumisen, otti ihan muutaman askeleen lähemmäskin. Jerry katsoi sitä kysyvästi ja odotti, kunnes se lupasi, että soittaisi töihin heti aamulla. “Good”, sille vastattiin ja ihan liian tyytyväisenä piilotettiin hymy oluttölkin taakse. Ei siinä kauheasti maanittelua tarvinnut, mikä oli vain positiivista.
Samasta aiheesta piti vielä jatkaa, mutta se oli varmaan tässä tilanteessa ihan hyväksyttävää. “You’re, like… Living here. At my place”, Jeremiah totesi siihen, että oltiinko yksikkö vai ei. Kai se sanoi jo aika paljon, kun ei tänne nyt ihan ketä tahansa kutsuttu asumaan. “I don’t want you to take too much pressure about it, though”, hän lisäsi vähän vakavampaan sävyyn, “even if this, me being gone, is just six months, that’s a long time. You might change your mind and that’s.. That’s okay.” Sitä ei todellakaan haluttu kokea enää toista kertaa, että tultiin kotiin ja kaikki oli ihan päin helvettiä, tyttöystävä oli käynyt vieraissa ja halusi eron. Mieluummin sopi jo alusta asti, että tunnusteltiin tulevaisuutta kaikessa rauhassa, ettei vahingossa toivonut liikoja. “It’s a sucky life sometimes”, hän huokasi ja antoi katseensa seilata hetken lattiassa. “I don’t want you tangled up in this mess feeling like you have to stick with it just cause you promised.”
|
|