member rank Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Jun 21, 2018 10:30:14 GMT 2
Post by autopilot on Jun 21, 2018 10:30:14 GMT 2
THU 19th of April, around 7 pm @ MC Clubhouse, Queens Beau Norwood & Eve Castillo moa
. . . Kun Austin oli täyttänyt neljä, sille oltiin järjestetty kahdet juhlat. Yhdet kavereille, yhdet perheelle. Molemmissa se oli luonnollisesti saanut ihan liikaa lahjoja, pöytä oli katettu ääriään myöten täyteen ja se oli hihkunut riemusta aamusta iltaan. Yhdetkään Ninan syntymäpäivät eivät olleet jääneet muistamatta ja omien vanhempien kaikkia merkkipäiviä oltiin aina juhlittu hyvin tunnollisesti. Beau oli ikuistanut omin silmin elämässä aika paljon vääryyttä ja rumuutta, mutta jostain syystä se, mikä hänen sydämelleen sitten lopulta kävi, oli ajatus jostain puolituntemattomasta naisesta viettämässä syntymäpäiväänsä yksin. Jostain syystä mies oli tehnyt siitä oman asiansa, vaikka sen ei olisi pitänyt koskettaa häntä millään tavalla. Hänen olisi pitänyt vain suunnata päivän päätteeksi kotiin huolehtimaan omista asioistaan, mutta silti hön löysi itsensä kaupan bread & bakery -osastolta. Valmiskakku ei kuulunut ainakaan heillä tapoihin, mutta tässä vaiheessa päivää ja näin lyhyellä varoitusajalla ei ollut kauheasti muitakaan vaihtoehtoja kuin se, mitä Target sattui tarjoamaan. Tai tietysti olisi voinut jättää koko kakun ostamatta ja olla häiritsemättä tuntemattomia ihmisiä, mutta se ei kai käynyt kyseeseen. Ei se nyt sentään pakkasesta ollut, vaan ihan jossain lähileipomossa tehty, joten sai kelvata. Double chocolate, koska se oli varmaan turvallisin mahdollinen vaihtoehto. Mukaan heitettiin pullo skumppaa, kortti (siinä oli kuva mopsista) ja parinkympin Amazon-lahjakortti, koska mitä muuta muka saattoi ostaa ihmiselle jota ei oikeastaan tuntenut. Beau saattoi tuntea itsensä typeräksi, kun suuntasi paperikasseineen kerhotalolle, mutta siinä ei kai ollut mitään uutta. Sai hän pari outoa katsettakin, kun joutui erikseen tiedustelemaan, missä Even huone oli. Se tuntui olevan kaikille muille itsestäänselvyys, mutta hän ei ollut koskaan ennen miettinyt koko asiaa. Se ei muiden puheiden mukaan ollut vielä ainakaan missään hurjalla limusiiniajelulla, joten kiltisti Beau sitten vain koputteli oikeaan oveen ja jäi odottelemaan.
|
|
member rank Nomad
Discord name
moa#5546
|
Jun 21, 2018 11:09:06 GMT 2
Post by moa on Jun 21, 2018 11:09:06 GMT 2
ootd (w/o accessories) Se oli oikeasti ollut ihan hyvä syntymäpäivä, sellainen kuin ne nyt yleensäkin olivat. Eve oli saanut aamulla soiton yhdestä niistä dinereista, joissa hän välillä teki vuoroja ja mennyt hoitamaan aamuvuoron sairaslomapaikkauksen. Kotimatkalla hän oli pyörähtänyt kirjastossa palauttamassa pari aiemmin samassa kuussa lainaamaansa romaania, napannut lounasta läheisestä kiinalaisesta ja käynyt notkumassa Bloodhoundissa Rean kanssa sen työvuoron alkupuoliskolla. Syntymäpäiväkalja ja kulhollinen suolapähkinöitä oli oikeasti kaikki mitä hän tarvitsi, eikä asiaa oltu ajateltu sen enempää. Hän oli tottunut sellaiseen, eikä yhden puolituntemattoman ihmisen kanssa käyty keskustelu saisi häntä tuntemaan huonoa omaatuntoa siitä, ettei ollut juhlimassa vanhenemistaan oikeaoppisesti. Oli toki totta, ettei Beaun edellisiltaisia sanoja oltu vielä ihan kokonaan saatu mielestä pyyhittyä, mutta aika lähelle oltiin päästy ja se riitti. Sunnuntai-iltaan mennessä hän olisi unohtanut, että oli edes täyttänyt vuosia sillä viikolla ja ihan hyvä niin. Viikonlopun lähestyminen näkyi siinäkin, miten paljon ihmisiä kerholla viihtyi ja Eve oli siksi tehnyt ihan tietoisen valinnan siirtyä Bloodhoundista kotiuduttuaan oman huoneensa suojiin. Hän piti miesten kanssa hengailusta eikä pannut pahakseen sitä, jos joutui kiertämään sylistä toiseen, mutta syntymäpäivänään hän mieluummin viettäisi illan hyvän kirjan ja itsensä parissa kuin kaljaa koko kerholle tarjoillen. Huomenna voitaisiin sitten taas omaksua sweetbuttin rooli ihan täydellä teholla, kun olisi kuitenkin perjantai ja kerholaiset varmaan jotain viihdykettä vailla, jos ei mitään erityistä tapahtuisi. Eve oli makoillut kaikessa rauhassa sängyllään lukemassa antaumuksella Margaret Atwoodin The Handmaid’s Talea – joka toki oli vähän ironinen kirjavalinta häneltä –, kun hänen oveensa koputettiin. ”Yeah?” nainen huikkasi ja vilkaisi oven suuntaan, mutta ovenkahva ei liikahtanutkaan. Normaalisti ihmiset kävelivät siinä vaiheessa vain sisään, oli kyse sitten muista tytöistä tai kerholaisista. Kai se oli jonkinlainen kirjoittamaton sääntö, että mikä tahansa vastaus tarkoitti että sisään saisi tulla, ellei se ollut aivan yksiselitteinen ei. Odotettuaan vielä hetken Eve käänsi kirjansa naamalleen sänkyä vasten ja kampesi itsensä ylös. ”It’s open”, hän totesi vielä vähän turhasti kävellessään ovelle, koska ehti kuitenkin perille ja vetämään sen auki ennen kuin koputtelija teki asialle mitään. Eve ei osannut peittää yllättyneisyyttään, kun oven takaa paljastuivat Beau Norwoodin kasvot. ”What are you doing here?” töksäytettiin vahingossa, ei töykeästi vaan enemmänkin häkeltyneesti. Hän ei olisi koskaan sanonut niin kellekään muulle kerholaiselle, koska olisi ollut melko selvää mitä ne tekivät hänen ovellaan, mutta Beau oli eilen tehnyt kohtalaisen selväksi, ettei ollut erityisen kiinnostunut sweetbuttien tarjoamista palveluista, joten mitä se hänen ovensa takana pyöri. ”I mean, hi?” sitä omaa ulosantia korjattiin ja yritettiin vaivihkaa vetää neuletta vähän alas olkapäältä ja pyyhkiä sekavalle nutturalle riuhtaistuja hiuksia vähemmän epäsiistin näköisiksi.
|
|
member rank Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Jun 21, 2018 11:24:43 GMT 2
Post by autopilot on Jun 21, 2018 11:24:43 GMT 2
Koska Beau ei olisi arvostanut sitä, että joku olisi vain ottanut ja kävellyt hänen asuntoonsa, hän päätti ylettää saman kohteliaisuuden muihinkin, eikä vain päästänyt itseään sisään. Moni varmasti teki niin, koska kerhotalolla ei perinteisesti arvostettu kenenkään yksityisyyttä, mutta hänen ei tarvinnut vajota samalle tasolle. Käsi nousi ovenkahvalle vasta sen ‘it’s open’ huudon myötä, mutta samalla nainen sitten tempaisi oven auki hänen puolestaan. Se ei kuulunut perinteiseen ovenavausetikettiin, joten hän ei voinut olla näyttämättä aavistuksen hämmentyneeltä. “You’re not supposed to say it’s open if you’re gonna open it”, Beau protestoi ensitöikseen.
Nainen vaikutti vähintään yhtä hämmentyneeltä ja tiedusteli hänen kanssaan melkein samaan ääneen, että mitä hän siellä teki. Se oli hyvä kysymys, koska miestä ei nyt varsinaisesti voinut lukea vakiasiakkaisiin. Hyvä, ettei hän ollut eksynyt matkalla. Heti perään Eve korjaili sanojaan ja siihen Beau väläytti sille vastineeksi aurinkoisen hymyn: “hi.” Hän yritti olla vilkuilematta sen taakse, mutta ei se nyt siltä vaikuttanut, että juhlatuuli olisi ollut ylimmillään. Ei nainen ehkä ollut niin yksinäinen ja onneton kun hänen kuvitelmissaan, mutta oli se nyt silti ainakin päällisin puolin vähän masentava näky. Eve sen sijaan ei ollut - se oli pukeutunut ehkä vähän tavallista konservatiivisemmin, sen hiukset olivat sekaisin ja se näytti paremmalta kun koskaan ennen. Sitä katsottiin vähän liian pitkään ja peitettiin se vähän liian huonosti.
Beau muisti palata siihen kysymykseen vasta vähän viiveellä. “Oh. Well. It’s your birthday, innit? Happy birthday!” hän kiirehti viimein perustelemaan sitä saapumistaan ja sen suuremmin kaunistelematta ojensi sitten naiselle sen paperikassin. Olisi ollut paljon parempi voida antaa sille joku oikeasti paketoitu lahja, mutta minkäs teit. Ne onnittelut hihkaistiin niin yltiöpositiivisesti, että melkein itseäkin ärsytti se innokkuus.
|
|
member rank Nomad
Discord name
moa#5546
|
Jun 21, 2018 11:57:37 GMT 2
Post by moa on Jun 21, 2018 11:57:37 GMT 2
Miehellä oli ilmeisesti nokankoputtamista hänen tavastaan ottaa vastaan vieraita, mutta Eveltä meni aluksi vähän ohi sen pointti, varmaan koska oltiin niin ihmeissään siitä, mitä se ylipäätään teki siellä. ”Oh”, hän sanoi aidosti hämmentyneenä ja rypisti sitten kulmiaan aavistuksen. Sen suuremmin ei ehditty kuitenkaan tarttumaan siihen, että siellä ihmiset tosiaan normaalisti tulivat sisään jos niiden ei käsketty painua helvettiin ja välillä silloinkin, koska eniten Eve halusi tietää miksi Beau edes oli hänen ovellaan. Kysymyksen olisi voinut muotoilla mukavamminkin ja nainen oli ihan tyytyväinen itseensä, kun sai korjattua sanojaan jopa tervehtimällä miestä. Palkinnoksi yrityksestään hän sai Beaulta aurinkoisen hymyn ja vastatervehdyksen ja omituista kyllä Eve tunsi pienen kouraisun vatsanpohjassaan, kun se jotenkin jäi tuijottamaan häntä vähän liian pitkään. Hän pani merkille, miten ihana hymy sillä oli, helvetti. Eve ei ollut koskaan ennen päässyt näkemään sitä tai ehkä se oli vain mennyt häneltä ohi ja nyt hän oli liian pihalla voidakseen ajatella kovin järkevästi.
Joku ulkopuolinen olisi voinut pitää omituisena sitä hiljaisuutta, joka kaksikon välillä ehti vallita sen pienen hetken, kun he lähinnä tuijottivat toisiaan. Eve itse tosin ei ehtinyt sitä oikein tajutakaan, koska hän napsahti takaisin omaksi itsekseen vasta siinä vaiheessa, kun Beau viimein alkoi selittää visiittinsä syitä. Se toivotti hänelle hyvää syntymäpäivää ja ojensi hänelle paperikassin, joka oli yllättävän painava tai ehkä se pääsi vain yllättämään naisen. Kassin kahvoihin joka tapauksessa tartuttiin ja niihin miehen sanoihinkin. ”Yeah, I mean, thanks?” Oma ulosanti oli edelleen melkein säälittävän heikkoa, mutta tilanne oli vain päässyt yllättämään hänet. He olivat kirjaimellisesti puhuneet toisilleen enemmän kuin kaksi sanaa ensimmäistä kertaa eilen ja nyt se seisoi siinä onnittelemassa häntä aurinkoisine hymyineen ja paperikasseineen. ”What is this?” hän kysyi vähän tyhmänä, vilkaisten kassia ja kurkaten vähän sen sisäänkin. Ensimmäisenä silmään pisti pullonkaula, eikä Eve voinut olla tirskahtamatta vähän. ”Did you bring me pink wine?” hän kysyi ja nosti katseensa mieheen toinen kulma vähän kohollaan, mutta selvästi jotenkin hyvillään. Kassin sisältöä oli mahdotonta alkaa penkomaan siinä, joten Eve siirtyi ovelta peremmälle huoneeseen ja laski kassin sille pienelle kirjoituspöydän tapaiselle, joka oli sängyn ja vaatekaapin lisäksi aika pitkälti kaikki mitä huoneessa oli hänen henkilökohtaisten tavaroidensa lisäksi. ”You wanna come in?” nainen kysyi, kun huomasi miehen jääneen häilymään ovensuuhun. Saatuaan miehen houkuteltua huoneeseen hän alkoi tutkia tarkemmin saamansa kassin sisältöä, veti sieltä ensimmäisenä ulos sen pullon. ”I like this better”, hän totesi todenmukaisesti kun huomasi sen olevan kuohuviiniä eikä roseeta. Seuraavaksi käteen osui kortti ja ottaessaan sen esiin naisen huulilta karkasi heleä nauru ja heti perään pieni ”aww”. Kortissa oli mopsi ja se toivotti hänelle hyvää syntymäpäivää. Kortin sisään oli kiinnitetty Amazonin lahjakortti ja se sai Even vilkaisemaan miestä vähän siihen malliin että oliko se tosissaan. ”You got me a present?”
|
|
member rank Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Jun 21, 2018 12:19:29 GMT 2
Post by autopilot on Jun 21, 2018 12:19:29 GMT 2
“You’re welcome”, Beau vain tokaisi ja leikki, ettei huomannut sitä naisen hämmennystä ja sanoissa takeltelua. Olisi hänkin ehkä ollut hämillään, jos joku puolituntematon olisi vain ilmestynyt tyrkyttämään jotain kakkuja ilman eri varoitusta, joten siitä ei haluttu ajatella sen enempää. Johtopäätöksiä olisi ollut liiankin helppo vetää ja ajatella, että ehkä se ei vain yksinkertaisesti ollut tottunut siihen, että kukaan edes yritti olla mukava tai ystävällinen. Se oli jo ajatustasolla älyttömän masentavaa.
“Open it and see, come on”, hän kehotti vähän huvittuneena, kun Eve vain ihmetteli ääneen sitä koko kassia ja veikkaili seuraavaksi jo pinkkiä viiniäkin. Sitä Beau oli meinannut ensin ostaa, ihan vain siksi että oli puhunut siitä eilen, mutta oli todennut perinteisen kuoharin sitten turvallisemmaksi valinnaksi. Ei hän halunnut ostaa mitään pahaa tai tarpeetonta ihan vain periaatteesta. Naisen reaktiota jäätiin seuraamaan ovensuusta, eikä seurattu sitä sisälle ennen kun se sitä erikseen pyysi. Ovi vedettiin perässä kiinni ja hetken saatettiin melkein leikkiä, ettei oltu kerhotalossa ollenkaan. Se huonekin oli niin tavallinen, että olisi voinut olla missä tahansa.
Siellä ei tosiaan ollut mitään juhlien tai seuran merkkejä. Ei edes taustamusiikkia, pelkästään kirja sängyllä. Sen nimeä tavailtiin, kun Eve totesi pitävänsä kuoharista roseeta enemmän. “I figured”, Beau väitti, vaikka oikeasti oli vain villisti veikannut ja koittanut pelata varman päälle. Siitä lahjakortista se vaikutti ihan suhteettoman yllättyneeltä. “Yes, I got you a gift. Quite possibly the most unimaginative and boring gift one could ever get but honestly.. It’s kinda your fault for not making a wish list”, hän nyökytteli, eikä halunnut tehdä siitä isoa numeroa. Ihmiset nyt vain saivat lahjoja syntymäpäivänään, eikä siinä ollut mitään ihmeellistä. Viini ja kakku meni ihan samaan kastiin.
“I was almost worried I’d walk in and interrupt your big party or something”, mies sitten yritti vähän vaihtaa aihetta. Ei hän oikeasti ollut hetkeäkään uskonut, että mitään juhlia olisi ollut tulossa. “So.. Is this your idea of a good night? Just you and Offred?” Beau tiedusteli, asteli viimein vähän paremmin peremmälle ja viittasi sitä kirjaa, jonka otsikon oli ehtinyt lunttaamaan (ja josta oli itsekin joskus lukenut pätkän). "You should at least put some music on."
|
|
member rank Nomad
Discord name
moa#5546
|
Jun 21, 2018 12:44:46 GMT 2
Post by moa on Jun 21, 2018 12:44:46 GMT 2
Beau ei näyttänyt pitävät sitä mitenkään ihmeellisenä asiana, että oli ilmaantunut Even ovelle tämän syntymäpäivänä lahjoja kanniskellen. Ihan kuin sellaista nyt vain tehtäisiin muille ihmisille, sellaisillekin joita ei tunnettu. ”No it’s nice. I like unimaginative and boring stuff”, hän puolusteli miehelle tuon omaa lahjaa virnistäen pienesti. ”Next time I can send you a memo of all the other boring stuff I like”, nainen lupasi kuitenkin leikkisästi, ikään kuin tästä nyt olisi tulossa joku tapa. Että Beau raahaisi hänelle lahjoja joka ikinen vuosi. Lahjakassin kaiveleminen jäi hetkeksi, kun Eve unohtui seurailemaan miten mies lipui syvemmälle huoneeseen. Kai se katseli vähän ympärilleen ihan mielenkiinnostakin, ehkä se ei paljoa viettänyt aikaa näissä huoneissa. ”I’m sure you were”, hän tyrskähti silmiään pyöräyttäen kun Beau vitsaili niistä juhlista. ”Have you read it?” kysyttiin sitten, kun se niin sujuvasti viittasi hänellä kesken olevan kirjan päähenkilöön. ”I’d say there are many ways to have a good night. Just me and Offred is one of those for sure. But I don’t mind you coming over either”, hän vastasi ja katsoi miestä aavistuksen liian pitkään sen viimeisen lauseen kohdalla.
”You can help yourself”, hän totesi reippaasti ja osoitti sängyn vieressä olevaa yöpöytää, jolla lepäsi pieni kaiutin. Hänellä oli vielä lahjanavaus kesken, joten seuraavaksi otettiin asiaksi sukeltaa takaisin sen paperikassin uumeenin. ”Cake? You’re fucking nuts”, sille naurettiin, mutta oikeasti omaa liikutusta oli melkein vaikea piilotella. Olihan se naurettavaa, että sellaiseen reagoi niin voimakkaasti, mutta hän ei ollut paljoa synttärikakkuja nähnyt sen jälkeen, kun oli täyttänyt 18. Kakku laskettiin pöydälle ja sitä katsottiin pieni tovi ennen kuin käännyttiin taas miehen puoleen. Mielestään hänellä oli täysi oikeus haluta kiittää miestä muutenkin kuin sanomalla jäisesti ”thanks” ja näyttämällä vaikealta, joten hän käveli sen luo ja päätyi suukottamaan ihan viattomasti sen poskea. Kädet pidettiin siveästi sen olkapäillä, eikä yritetty mitään tavanomaisia sweetbutt-temppuja. ”Thank you, this is really sweet. You didn’t have to”, hän sanoi ja hymyili sille iloisesti vetäytyessään kauemmas. ”You are gonna stay with me to eat that, right? Not leaving me all alone to eat my chocolate cake and drink my sparkling?” Eve varmisti sitten ja hymyili leveästi perään. ”Just wait a second, okay? I’l get us something to cut that with.”
Kauaa sillä reissulla ei mennyt, eikä Beau tosiaan ollut karannut mihinkään sillä aikaa, kun hän oli hakenut keittiöstä veitsen sekä pari lusikkaa, lautasta ja kuppia joista sitä viiniä voitaisiin nauttia. ”For some reason we don’t seem to have any sparkling wine glasses, so I’m afraid these will have to do”, nainen naurahti laskiessaan kupit muiden tarvikkeiden mukana siihen pöydälle kakun viereen.
|
|
member rank Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Jun 21, 2018 13:21:12 GMT 2
Post by autopilot on Jun 21, 2018 13:21:12 GMT 2
Lahjan ostaminen olisi ollut paljon helpompaa, jos joku olisi oikeasti lähettänyt listan, joten ehkä siitä olisi pitänyt tehdä ihan yleinen käytäntö. “You better”, mies siis virnisti, eikä protestoinut sitä ideaa. Ehkä hän olisi unohtanut koko syntymäpäivämurehdinnan ensivuoteen mennessä, ehkä ei. Ihmiset tuntuivat menevän ja tulevan toisinaan aika tiuhaan tahtiin, joten ei niin pitkälle kannattanut edes yrittää suunnitella. “I’m sure it’s way more interesting than you think”, hän myös lisäsi. Kaikki pitivät aina omia mielenkiinnonkohteitaan tylsinä, mutta harvoin ne sitä oikeasti olivat. Nytkin sen kirjan bongaaminen oli ihan kiinnostavaa, koska ei Evekään vaikuttanut ihan suoraa lukijatyypiltä. “A part of it”, Beau vastasi siihen, oliko itse lukenut sen kirjan, “I don’t have that much time for reading anymore.” Joskus hän oli lukenut paljonkin, mutta nyt ei oltaisi edes pystytty nimeämään edellistä kirjaa, joka oltaisiin saatu loppuun.
Eve lupasi, ettei hänen ilmestymisensä ollut ainakaan pilannut sitä iltaa. “Just kick me out when you get bored”, Beau ehdotti, suuntasi sitten ilman suurempaa suostuttelua sen kaiuttimen luokse ja istahti sängyn laidalle. Hän ei pitänyt hiljaisuudesta, vaan oli juuri se tyyppi, joka pisti kuulokkeet korviin 50 metrin postinhakumatkalle ja etsi täydellisen radiokanavan jo ennen kun auto oli liikkeellä. “What kinda stuff do you like?” Hän tiedusteli samalla, kun kaivoi puhelintaan esiin ja löysi sieltä tottuneesti Spotifyn. “I used to be really into punk and shit when I was younger. Had my room plastered with posters of Dead Kennedys and Iggy Pop and all. And New York Dolls and Johnny Thunders. Social Distortion…” hän pohti lähinnä ääneen samalla, kun selaili soittolistavalikoimaansa läpi, “and now I’m like.. I’m pretty sure I know all the words for take me home country roads and at least three Florida Georgia Line songs.”
Kakkukommentit kuitattiin vain tokaisemalla “it’s not a birthday without some cake.” Ei se ollut ollut mitenkään järjettömän kallis ja selvästi ne pari dollaria oltiin sijoitettu harvinaisen hyvin, kun Eve vaikutti ihan aidosti ilahtuneelta. Se jakeli poskisuudelmiakin. Se teki sen hyvin kasuaalisti ja eleettömästi, mutta Beau tunsi silti kylmiä väreitä. Ne koitettiin sivuuttaa. “I’ll stay for a sec”, hän lupasi, vaikka jälleen tiesi, että hänen paikkansa olisi ollut kotona, ei täällä. Silti Even perään jäätiin katselemaan, eikä hän tehnyt elettäkään karatakseen sieltä mihinkään.
Viinilaseja ei löytynyt, mikä ei ollut kauhean yllättävää miljöö huomioonotettuna. “Look at us being all fancy and shit!” Beau vain naureskeli astiapaljouden nähtyään, “I honestly just kinda figured we’d get two spoons and drink from the bottle. I should’ve dressed up for this.”
|
|
member rank Nomad
Discord name
moa#5546
|
Jun 21, 2018 14:01:23 GMT 2
Post by moa on Jun 21, 2018 14:01:23 GMT 2
”Oh I will”, Eve lupasi, vaikka tiesi ettei tietenkään heittäisi. Beau saattoi olla jotenkin vähän erilainen kuin monet muut kerholaiset, mutta se oli silti kerholainen, eikä kerhotalolla heitetty jäseniä ulos kyllästymisen vuoksi. Onnekasta oli, ettei Eve ainakaan juuri sillä hetkellä edes pelännyt tylsistyvänsä. Hän oli ehkä ajatellut haluavansa olla yksin, mutta Beaun seura… se tuntui mukavalta. ”What kind of music?” hän kysyi tarkentavasti, vaikka kysymykseen vastasikin jo se lista, jota Beau alkoi ladella etsiessään jotain kuunneltavaa. ”Pretty much anything I guess. My first boyfriend was also really into punk so I did the whole Sex Pistols thing back then but I’ve never been one to commit to one genre. You know what I mean? Like, I just know if I like something when I hear it”, sitä omaa musiikkimakua yritettiin kuvailla. Ei Eve oikein osannut tiivistää sitä joukoksi bändejä niin kuin Beau osasi. Kun se laittoi jotain soimaan nainen vilkaisi sitä hyväksyvästi ja totesi vain: ”I like this.”
Eve ei alkanut väittää vastaan kun mies lupasi jäädä pieneksi hetkeksi: se olisi niin pitkään kuin halusi ja lähtisi kun lähtisi, ei Eve sille mitään voisi. Keittiöstä palaaminen kirvoitti Beaun suunnalta huvittunutta kuittailua, joka olisi saanut naisen punastumaan jos hän olisi ollut punastuvaa sorttia. Nyt hän vain irvisti miehelle villisti. ”Shut up”, Eve nauroi sille leikatessaan sitä kakkua vähän sinne päin. Eveä itseäänkin huvitti se tilanne, mutta luuliko mies, että hänen huoneessaan kävi paljon miehiä kakkukesteillä? Ei hänellä varsinaisesti ollut etikettiä niihin tilanteisiin. ”On my normal scale this is basically a dinner party or something, gotta try to keep my guests happy”, hän tokaisi vähän itseironisesti, kun ensimmäinen pala saatiin lautaselle. Sama tehtiin seuraavalle ja ne käytiin viemässä sinne sängylle, toinen Beaulle ja toinen hänelle itselleen. ”Besides, you look real nice. No need to dress up”, ilmoitettiin ja miehelle vilautettiin vino hymy. Jäänteitä siitä edellisiltaisesta flirtistä, mutta silti aika pehmoista ja viatonta. Eve ei istuutunut vielä alas vaan palasi pöydän ääreen hakeakseen pullon ja ne mukit. Pullo ojennettiin sitten Beaulle. ”You do the honors”, hän pyysi ja piteli itse nätisti niitä mukeja siinä edessään, jotta olisi valmis työntämään toisen alle sitten, kun pullo poksahtaisi auki. ”I don’t wanna get wine on my floor and cake on my bed, you hear me? These sheets were expensive”, se heitti vaikka tietenkin vitsillä. Mikään siinä huoneessa ei ollut kallista. Se hemmetin kaiutin oli varmaan arvokkaimpia asioita mitä Eve puhelimensa lisäksi omisti, eikä kumpikaan niistäkään maksanut juuri mitään.
Kun pullo oli saatu auki ja juomat ainakin suunnilleen pelkästään niihin mukeihin, Eve kömpi itsekin sängylle ja asettui istumaan sen päälle risti-istuntaan. Hän kohotti kuppiaan Beauta kohti ehdottaakseen maljaa. ”To getting older”, hän totesi melkein juhlallisesti kilauttaessaan kuppinsa miehen kupin reunaan ja ottaessaan sitten huikan omastaan.
|
|
member rank Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Jun 21, 2018 14:45:31 GMT 2
Post by autopilot on Jun 21, 2018 14:45:31 GMT 2
Ikä ei selvästi tullut yksin, kun musiikkimaku tuntui muuttuvan vuosi vuodelta pehmeämmäksi. Nuorena oli ärsyttänyt ja nolottanut suunnattomasti, kun isä oli soittanut autossa jotain Brooks & Dunnia, mutta selvästi hän oli nyt seuraamassa ihan samoissa jalanjäljissä - eikä edes jaksanut hävetä. Kenen asia se muka olisi, vaikka hän haluaisi kuunnella Taylor Swiftiä päivät pitkät. “Sex Pistols, huh. Wouldn't expect anything less”, Beau lähinnä mumisi Even sanoille, kun keskittyä siihen ah niin vaativaan tehtävään valita musiikkia. Listalta valikoitu joku oma, ajomatkoille suunniteltu playlist ja sieltä pyörähti ensmmäiseksi käytiin Eric Churchin hyväksi todettu Springsteen. Beau oli tarpeeksi tyytyväinen, että saattoi pistää puhelimensa sivuun, eikä Evekään protestoinut. Se kappale oltiin joskus osattu soittaa kitarallakin, mutta saattoi olla, ettei enää onnistuisi.
Jos nainen halusi tarjoilla kakkua lautaselta, kun oltaisiin oikeinkin sivistyneitä ja hienoja, niin antoi palaa. “It’s cool. I could use a little more fancy in my life sometimes”, Beau kiirehti heti lupailemaan sen naljailunsa perään ja naurahti dinner partyille, joita Eve ilmeisesti ei harrastanut kovinkaan säännöllisesti. Yhtään ei kuulunut valitusta, kun hän otti sen toisen kakkulautasen vastaan, nopea kiitos vain. Vaatteille piti kyllä vähän pyöritellä silmiä. “This old thing?” Hän huokasi ja nyppäisi dramaattisesti takkinsa kaulusta. Ilme suli kuitenkin nopeasti virnistykseksi. “You look good too. This whole casual thing.. Way better”, hän sanoi. Se tarkoitettiin lähinnä kehuksi, mutta ehkä kaikki eivät sitä sellaisena ottaisi.
Vastuu melkein hirvitti, mutta Beau ei kehdannut sanoa eikään ja otti sen viinipullon vastaan. Se avattiin äärettömän varovasti, ihan vain niiden lakanoiden hyvinvoinnin nimissä, ja kieltämättä hän näytti itseensä harvinaisen tyytyväiseltä, kun suoriutui tehtävästä ilman sen suurempaa sotkua. Molempiin mukeihin kaadettiin hyvä määrä, ehkä vähän etikettiä reilummin. “Look at me go”, piti vielä kehuskellakin, “I should do this professionally.”
Naiselle tehtiin tilaa siirtymällä sängyllä vähän sivuun ja käännettiin rintamasuunta sitä kohti. “To getting older”, Beau toisti, kun kilisteltiin mukeja. “I know I forgot the candles but we could pretend and you could still make a wish”, hän sanoi ja siemaisi siitä lasista. Ei yhtään pahaa, vaikka kuohari ei ykkösjuomaksi lukeutunutkaan.
|
|
member rank Nomad
Discord name
moa#5546
|
Jun 21, 2018 15:20:46 GMT 2
Post by moa on Jun 21, 2018 15:20:46 GMT 2
Beau ei varmaan tarkoittanut sillä ajoittaisella hienostuneemman meiningin kaipaamisella mitään sen ihmeellisempää, mutta Eve ei voinut olla tipauttamatta vastaukseksi: ”Well now you know where you can find it.” Ei hän panisi pahakseen, jos se ilmestyisi vielä joskus uudelleenkin hänen ovelleen kakkujen ja kuohuvien kanssa. ”Very stylish”, sille vakuuteltiin, vaikka ihmeteltiin kieltämättä eikö sillä tullut kuuma kun istui takki päällä sisällä. Eve oli jo eilen pannut merkille, ettei Beau pitänyt kerhon liiviä kuten useimmat muut miehet. Töissä oli tietenkin asia erikseen, mutta kerhotalolla niillä oli yleensä poikkauksetta liivit niskassa. Ei Beaulla, sen armeijanvihreän takin altakin kurkisti siisti farkkupaita ja Evenkin päällä se puheistaan päätellen piti vähän erilaisita vaatteista kuin kerhon tytöillä yleensä näki. ”Oh you like it?” kysyttiin sitten hivenen vihjaavasti, kun Beau kehui hänen vaatetustaan. Sitä vilkaistiin olan yli siinä mennessään, ihan vain että nähtäisiin katsoiko se häntä. Olihan se katsonut ja Even oli vaikea saada pidettyä ilmeensä peruslukemilla. ”I didn’t know I should dress for company bu I’m glad it pleases you”, todettiin ja yritettiin taas puolihuolimattomasti kerätä niitä niskaan karanneita kiharoita takaisin nutturalle. Se ei ollut yhdellä kädellä ihan helppoa.
Mies suoriutui siitä pullon avaamisesta oikein esimerkillisesti, eikä Eve voinut muuta kuin yhtyä sen itsekehuihin. ”Consider me impressed”, hän virnisteli sille, ikään kuin pullon avaaminen ja sellaisiin mukeihin kaataminen olisi ollut isokin urakka. Toki hän oli juuri eilen todennut elävänsä käytännössä kaljan kaatamisella ja suihinotoilla, joten taitonsa kullakin. He hakivat paikkansa siitä sängyltä ja Beau yhtyi hänen skoolaukseensa, pahoitteli sitten että oli unohtanut kynttilät, mutta ehdotti että Eve voisi silti toivoa jotain. Hymy kareili naisen huulilla, kun se myöntyi ehdotukseen: ”Okay, I’ll make a wish.” Sen sanottuaan hän painoi silmänsä kiinni ja ainakin teeskenteli keskittyvänsä toivomiseen. Taisi hän jotain toivoakin, muttei tietenkään suostuisi myöntämään, että vähän melkein uskoi sellaisiin asioihin. Toivomuksiin jotka toteutuivat kun olosuhteet olivat oikeat ja toivoi oikein kovasti. Kun silmät avattiin, oli Beau edelleen siinä omalla paikallaan häntä vastapäätä kuten pitikin. ”That must have been interesting to look at”, tyrskähdettiin ja puisteltiin päätä kevyesti. Kaikeanlaista.
Kakku sopi oikein hyvin sen skumpan kanssa ja vaikka heidän välilleen laskeutui hetkeksi pieni hiljaisuus syömisen takia, se ei haitannut ainakaan Eveä. Musiikki soi taustalla sopivan hiljaa ja pitihän heidän pystyä nauttimaan niistä eväistä ilman, että koko ajan piti olla jauhamassa jostain. ”Can I ask you something?” Eve kysyi, kun oli saanut syötyä ison palan kakkua ja huuhtonut sen alas kuohuvalla. Kysymys oltaisiin voitu esittää heti, mutta sen sijaan odotettiin, että saatiin lupa. Eve pyyhki hiuksia kasvoiltaan nutturaa kohti ja heilutteli tyhjää lusikkaa kädessään. ”Yesterday, you said you’ve got an impressive amount in student loans, were you joking or…?” siltä kysyttiin melkein varovasti, koska ei jotenkin tiedetty miten aihetta olisi pitänyt lähestyä. Jos se oli ollut vitsi, hänen varovaisuutensa vaikuttaisi typerältä, mutta jos ei ollut, kiinnosti Eveä kovasti tietää, mistä korkeakoulusta valmistui moottoripyöräkerholaiseksi. Siellä törmäsi kyllä paljon velkaantuneisiin ihmisiin, mutta harvemmin opintolainoista kuitenkaan.
|
|
member rank Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Jun 21, 2018 15:46:30 GMT 2
Post by autopilot on Jun 21, 2018 15:46:30 GMT 2
Takki jäi päälle, koska Beau ei oikein vieläkään tiennyt, että oliko jäämässä vai ei. Vaatteiden vähentäminen viittasi heti siihen, että oli jäämässä pidemmäksi aikaa, eikä hän ollut vielä valmis tekemään ihan sellaista sitoumusta. Mitä tuli siihen, että hän näytti muiden kerholaisten rinnalla viattomalta siviililtä puuttuvine liiveineen.. Olo vain tuntui paremmalta ja vähän vähemmän feikiltä omissa vaatteissa. Hänellä ei ollut mitään tarvetta kovaan ääneen kuuluttaa, että mihin ryhmään kuului tai ei kuulunut. “Maybe”, hän vastasi puolestaan Even vaatteisiin, “and your hair. You have a really cool hair.” Se pisti väkisinkin silmään. Tyttöystävällä oli sileät, vaaleat hiukset, ja Eve oli jollain kiinnostavalla tavalla ihan sen vastakohta. Varmaan muutenkin kun hiusten osalta.
Toivomusta ei tietenkään saanut sanoa ääneen, joten mies ei edes yrittänyt urkkia lisätietoa - hänen syntilistalleen ei todellakaan enää lisättäisi yhden viattoman sielun toiveiden pilaamista. Mietti hän kuitenkin, mitä Even tyyppinen nainen voisi keksiä toivoa. Ehkä ennemmin jotain abstraktia, kuten onnea, kun rahaa tai uutta autoa. Tuskin mitään materiaa ylipäätään. Se vaikutti hyvin keskittyneeltä, kun oikein sulki silmänsäkin, ja Beau ei voinut kun seurata sitä vierestä vähän heltyneenä. “You’re always interesting to look at”, mies vain tokaisi varsin koruttomasti, “I bet you’re secretly a huge nerd or a freak.” Sellainen fiilis vain tuli, että Eve ei ehkä ollut ihan vain sitä, miltä nopealla silmäyksellä vaikutti. Se oli kiinnostavaa seuraa, ja siksi sille kai viitsttiin edes tuoda jotain syntymäpäivälahjoja.
Hiljaisuus ei haitannut tippaakaan, kun oli skumppaa ja kakkua. Beau piti erityisesti jälkimmäisestä, vaikka se nyt ei kotikeittiön luomuksille vertoja vetänytkään. Hyvää oli silti. Hän hyräili huomaamattaan samalla sen musiikinkin tahdissa ja tuntui ryhdistäytyvän vastaa, kun Eve löysi taas äänensä. Koska suu oli täynnä kakkua, Beau lähinnä mumisi myöntyvästi siihen, että se voisi kyllä kysyä mitä halusi. Ei hän tiennyt mitä oli odottanut, mutta se opintolainakysymys tuli silti vähän puskista. Aiheen käsittely ei varsinaisesti haitannut, mutta vähän piti yllättyneenä kohotella kulmia. Asiasta ei oltu edes pidetty kovaa meteliä, joten ei hän ollut ajatellut, että se olisi jäänyt kenenkään mieleen. “Well I dunno about an impressive amount. Like 80k”, hän vastasi sitten tunnollisesti, koska oletti, että kyse oli nimenomaan siitä lainasta eikä siitä opiskelusta ja sen laadusta.
|
|
member rank Nomad
Discord name
moa#5546
|
Jun 21, 2018 16:29:19 GMT 2
Post by moa on Jun 21, 2018 16:29:19 GMT 2
Beaun ei auttaisi enää kiemurrella, kun se oli kerran mennyt kehumaan hänen vaatteitaan, eikä se onneksi yrittänytkään, vaikka vastasikin vähän epämääräisellä ehkällä suoran kyllän sijaan. Eve hymähti pienesti ja kun se kommentoi hänen hiuksiaan, oltiin siitäkin aika mielissään. Sormet pyörittelivät juuri yhtä kiharaa sinne nutturan sekaan. ”Thanks, I like it too. It’s one of the perks of not being a white girl and there aren’t that many of those”, todettiin ja äänestä kuuli, ettei hän kuitenkaan ottanut niitä asioita liian vakavasti. Kuuli varmaan senkin, että hänestä oli mukavaa vastaanottaa kehuja Beaulta, kun niistä ei edes tullut sellainen olo, että se yritti vain keksimällä keksiä jotain hyvää sanottavaa päästäkseen iholle. Eikä hän olisi loukkaantunut jos se olisi yrittänytkin, joku sellainen outo väreily siinä ilmassa oli ja Eve piti siitä.
Tyytyväisenä pantiin merkille, ettei Beau edes yrittänyt udella hänen toivomuksensa luonnetta. Kai se oli oppinut, ettei Eve kertonut salaisuuksia eteenpäin tai sitten se vain ymmärsi, että juuri salaisuuksina toiveiden pitikin pysyä. Eivät ne muuten toteutuisi. Utelemisen sijaan se väitti että Eve oli siitä aina kiinnostavaa katsottavaa, millä se ansaitsi naiselta kulmakarvojen kohotuksen, mutta kommentoimaan ei ehditty ennen kuin se sanoi muutakin. Käytännössä huomaamattaan Eve nuolaisia alahuultaan ja näykkäsi sitä sitten hellästi. ”Would you like that? If I was a nerd or a freak?” hän kysyi, eikä kieltänyt kumpaakaan. Se oli outo asia sanottavaksi toiselle ihmiselle, mutta jotenkin kutkuttava. Ainakin se tarkoitti, että hänellä oli luonteenpiirteitä, muitakin ominaisuuksia kuin nätti naamansa ja kehonsa, joista hän yleensä sai kuulla kommentteja. Tuli pakostikin sellainen olo, ettei Eve ollut tässä ainut, joka vähän flirttaili. Onneksi kädessä olevaan mukiin voitiin turvautua, jos sellaiset puheet alkoivat liikaa kuumottaa poskipäitä tai kipristellä vatsanpohjassa.
Opintolainasta utelua ei näköjään otettu pahalla, mutta opinnoistaan kertomisen sijaan Beau toikin vähän hämmästyneen näköisenä ilmi lainansa määrän. ”Jesus fuck”, Eveltä pääsi heti ensimmäisenä. ”That’s a lot of money”, lisättiin sitten perään ja tuijotettiin miestä hetken aikaa vähän sanattomina ennen kuin saatiin taas kerättyä omat ajatukset ja muistettiin, ettei hänen ihan sitä ollut ollut tarkoitus kysyä. ”What did you study? That’s what I was actually trying to ask”, hän korjasi. Eve oli välillä leikitellyt ajatuksella, miten toisenlaista elämä olisi varmaan ollut, jos hän olisi ehtinyt valmistua ja aloittaa opinnot ennen äidin kuolemaa, mutta jos Beaukin kerran oli opinnoista huolimatta täällä, niin ei asiaa ehkä voinut pitää itsestäänselvyytenä. Kysymyksen oikaistuaan Eve lohkaisi taas sängyllä lepäävältä lautaseltaan palan kakkua ja tunki sen suuhunsa. Se oli makeaa mutta kuitenkin tumman suklaan takia tarpeeksi karvasta jotta kokonaisuus pysyi tasapainossa, kaikenkaikkiaan hyvä valinta Beaulta.
|
|
member rank Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Jun 21, 2018 17:21:20 GMT 2
Post by autopilot on Jun 21, 2018 17:21:20 GMT 2
Elämässä ei aina mennyt hyvin edes valkoisella heteromiehellä, mutta eittämättä olisi voinut saada paljon huonommatkin kortit. Beau oli aika pitkälti sotkenut itse omat asiansa, joten hän ei voinut oikein osoitella sormella unviersumia, itkeä ja syyttää kaikkia muita muka niin kovasta osastaan. Toki hänenkin perheensä oli joutunut selviämään kaikenlaisesta paskasta, mikä tähän oli johtanut, mutta kukaan ei ollut pakottanut häntä tekemään huonoja päätöksiä. Oma tilanne oli myös moniin, moniin muihin verrattuna harvinaisen hyvä, joten ei siinä ollut syytä valittaa yhtään mistään.
Jos joku olisi väittänyt sitä flirttailuksi, mies olisi kieltänyt kaiken. Hänellä oli kotona nätti tyttöystävä ja herttainen neljävuotias. Se ei ollut hänen, mutta silti, melkein ydinperhettähän tässä oltiin. Se tarkoitti, ettei hänellä olisi mitään syytä flirttailla yhtään kellekään. Ei ollut myöskään mitään syytä vertailla Eveä ja Ninaa mielessään, mutta sitäkin hän tuntui koko ajan tekevän. “I don’t know. Are you?” Beau palautti nyt kysymyksen naiselle uteliaisuutta turhaan peittelemättä. Kai se toisi ihmiseen vähän lisää ulottuvuutta, mikä oli yleensä ihan hyvä asia. Ainakin teki niistä kiinnostavampia, jos ei muuta. Toisaalta sarjamurhaajatkin olivat kiinnostavia, mutta ei niitä välttämättä halunnut kaveroida, että rajansa kaikella.
An impressive amount oli ilmeisesti ollut ihan osuva kuvaus. Mies ei voinut olla irvistämättä, kun Evekin päivitteli sitä summaa. Oli hän sitä kiltisti lyhennellyt, mutta kun se tuntui kasvavan korkoakin siihen tahtiin, että hyvä kun saatiin kulujakaan maksettua. Beau olisi pitänyt sitä ihan ymmärrettävänä kysymyksenä, koska aika moni oli kuitenkin raha-asioista häpeilemättömän kiinnostunut, mutta Eve kuitenkin huomautti, ettei ollut sitä tarkoittanut. Sitä kiinnosti enemmän, että mitä hän oli opiskellut. “Are you gonna laugh at me if I tell you?” Beau kysyi ensitöikseen, ennen kun vastasi. Hän kyllä ymmärsi itsekin, miten oudolta senaikaiset valinnat tuntuivat, kun tiesi mitä hän nyt teki. Olisi pitänyt opiskella jotain, millä sai takuuvarmasti hyvän työpaikan jo ennen valmistumista. Se olisi ollut fiksua, ja ehkä asiat olisivat sitten päättyneet eri tavalla.
“English and drama”, hän myönsi hetken harkinnan jälkeen, “I didn’t graduate, though. Just living anywhere around Morningside Heights... Yeah. Couldn't pull it off and it was too much of a hassle to try and get a transfer somewhere else.”
|
|
member rank Nomad
Discord name
moa#5546
|
Jun 21, 2018 17:57:04 GMT 2
Post by moa on Jun 21, 2018 17:57:04 GMT 2
Eve naksautti kieltään leikkisästi, kun se kysymys lensi samaa tietä takaisin. Pääkin siinä taisi aavistuksen kallistua toista olkaa kohti, mutta katsekontaktista ei luovuttu. Nainen nojautui muutaman asteen miehen puoleen kuin antaakseen ymmärtää, että oli aikeissa kertoa sille jonkun suurenkin salaisuuden. ”More or less”, oli kuitenkin ainut, mitä hänestä siihen asiaan liittyen irtosi. Mistä hän edes itse olisi tiennyt oliko jotenkin friikki, eiköhän sen olisi joku muu määritellyt hänen puolestaan. ”Who isn’t? Maybe I’ll just let you make your own conclusions about me. Let me know if you figure it out”, haastettiin sitten jokseenkin pirullisesti virnistäen. Toisaalta Beau voisi ottaa hetken miettiäkseen sitä, että Eve oli käytännössä MC:n ilotyttö, joka kuitenkin vietti syntymäpäivän iltaansa yksin huoneessaan lukemassa Margaret Atwoodia. Ehkä hän oli vähän nörtti, ainakin jossain sydämessään.
”No, of course not”, nainen lupasi hyvin helposti ja katsoi toista kulmiensa alta. ”I don’t know why you’d think that I’d laugh. I’m a high school drop out, so I’ve got nothing to brag about”, kerrottiin vielä auliisti, vaikka kaipa se olisi voinut jollekin olla lisäsyy naureskella toisten opinnoille. Ei hänelle, hän olisi antanut aika paljon jos olisi voinut sanoa tehneensä yhtään mitään, edes suorittaneensa sen high schoolin loppuun. Ajatus siitä että mies oli saanut opiskeltua elämänsä aikana jotain muutakin kasvatti Even tunnetta siitä, että he olivat eri maailmoista ja painivat varmaan hyvin eri sarjassa muutenkin. Olihan Beau sanonutkin pitävänsä kilteistä tytöistä, ehkä nyt selviäisi miksi. Ei niin että sillä olisi ollut mitään todellista merkitystä, tuskinpa Beau oli täällä sen takia. Mies ilmeisesti harkitsi hetken paljastaisiko suuren salaisuutensa hänelle, ja sillä aikaa Eve otti asiakseen siirtyä istumaan sängylle niin, että saattoi nojata seinään. Ryhdin pitäminen sillä tavalla sängyllä istuskellessa ei ollut hänen vahvuuksiaan ja seinää vasten painuminen tuntui helvetin mukavalta. Hän oli nyt vähän lähempänä miestä, muttei kuitenkaan mainittavasti, enemmänkin viistosti tuon vasemmalla puolella kuin tiukasti vastapäätä. Hän olisi kuitenkin helposti voinut suoristaa jalkansa ja tökätä sitä varpaalla reiteen, jos olisi halunnut.
Paljastus tuli lopulta; Eve joutui valehtelematta näkemään hieman vaivaa, jottei olisi näyttänyt niin yllättyneeltä kuin miltä hänestä tuntui. Ei häntä naurattanut, se oli vain ala jota hän ei ollut odottanut. ”So Uni then, huh?” nainen tarkensi mietteliäänä. Muki oli unohtunut vasempaan käteen ja Eve tiedosti pureskelevansa oikean peukalonsa pitkää kynttä. Se lopetetiin heti ja molempien käsien sormet kiedottiin sen mukin ympärille. Beau kertoi, ettei ollut valmistunut ja puhui Morningside Heightsin hintatasosta. Eve tuijotti sitä vähän pihalla, Morningside Heightsin olisi varmaan pitänyt sanoa hänelle jotain, muttei se sanonut, korkeintaan kuulosti joltain vähän keskeisemmältä asuinalueelta kuin Astoria, mutta ei Eve olisi mennyt vannomaan siitäkään mitään. Hän oli ehkä asunut New Yorkissa kohta yhdeksän vuotta, mutta suoraan sanottuna kaupunkia tunnettiin aika vähän Queensin ulkopuolelta. Ei hänellä ollut ollut sinne paljon menemistä. Aiempia asuinkaupunkeja oli tunnettu paljon laajemmin, mutta NYC:n kanssa se oli vain jäänyt. Ei ollut ollut aikaa seikkailla. ”I gather that’s somewhat more expensive than Queens?” omia ajatuksia koottiin ja päätettiin näin tuoda esiin se, ettei paikan kertominen ollut sanonut hänelle oikein mitään. ”So money was the ultimate problem? If it wasn’t, you’d have a degree on english and drama right now? And what would you do, what was the dream?” Se olisi varmaan hyvin erilaista kuin miehen elämä nyt.
|
|
member rank Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Jun 21, 2018 18:17:43 GMT 2
Post by autopilot on Jun 21, 2018 18:17:43 GMT 2
Sen Beau oli jo todennut, ettei Eve ihan mauton ja hajuton ollut, vaikka siitä ei mitään valtavia, kammottavia salaisuuksia paljastuisikaan. Sillä oli selvästi meneillään enemmän asioita, kun oltaisiin heti lähdetty veikkaamaan, eikä se ollut sellainen epätoivoinen tyhjäpää, millaiseksi tuli ehkä helposti luokiteltua. “Some people are just plain predictable and boring”, Beau huomautti Evelle. Hän tunsi ainakin ihan liikaa ihmisiä, joista ei vain saanut yhtään mitään irtI. Se oli ainakin kotikaupungissa tuntunut olevan hyvin toivottu ja tavoiteltava ominaisuus.
Naiselta ei oltu odotettu mitään maisterin papereita, mutta oli silti vähän ankeaa, että se oli kuulemma jättänyt high schoolinkin kesken. Se taisi olla se vähimmäisvaatimus kaikkiin etäisestikään järkeviin töihin, muuten päätyi kuuraamaan rikospaikkoja tai ei voinut haaveilla edes ylennyksestä lähipikaruokalan assistant manageriksi. “Ever think about getting your GED? It’s not like you aren’t smart enough”, Beau kysyi, mutta ei tuominnut. Ihmisillä oli eri syitä lähteä koulusta, kaikki varmasti ihan yhtä päteviä. Enemmän väliä taisi olla sillä, miten paljon asia itseä häiritsi ja katuiko sitä, että leikki oli jäänyt kesken.
Beau piti Eveä tarkasti silmällä, kun se vaihtoi paikkaa ja koitti löytää mukavampaa paikkaa. Sen ilmeestä koitettiin myös lukea jotain sen pääaineen jakamisen myötä, mutta ei oikein onnistunut siinä. Se vaikutti ehkä aavistuksen hämmentyneeltä, mikä oli ihan odotettavissa. Suurinta osaa lähinnä nauratti, mutta hän oli saanut kuulla myös lukemattomia naljailuja paitsi lapsellisista unelmista, myös siitä, miten oli sitten kuitenkin päätynyt tavallisten ihmisten joukkoon eikä ollutkaan niin erityinen.
“A whole lot”, mies myönsi siihen asuinalueen kalleuteen. Hänelle jäi sellainen kuva, ettei Eve tiennyt mistä koulusta hän puhui, ja hyvä niin. Joku state college olisi varmaan ollut jo tarpeeksi paha, mutta ivy league.. Kyllä siitä kai saikin jo naljailla. Pudotus tähän pisteeseen oli ollut pitkä. Hän ei halunnut edes miettiä, miten eri tavalla kaikki olisi voinut mennä, ja Eve kysyi siitä silti. “Maybe I’d teach English in some shitty high school somewhere and hate my life”, hän tarjosi, koska ei halunnut edes miettiä parhaita mahdollisia skenaarioita, “or maybe I’d be a runner on Broadway. Get people coffee and lunch, sell some tickets on the street, shit like that.” Se ärsytti eniten, että hän olisi ottanut niistä huonoistakin vaihtoehdoista kumman tahansa vaikka saman tien.
|
|