member rank
Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Aug 24, 2017 10:00:41 GMT 2
Post by autopilot on Aug 24, 2017 10:00:41 GMT 2
Tietysti niistä hevosasioista oltiin puhuttu. Kun Leo oli tunnollisesti soittanut äidilleen ja kertonut, että nyt oli sellainen tilanne että hän oli tuomassa tyttöystäväänsä mukaan, niin tietysti sitä oli seurannut ristikuulustelu - asiasta kun ei oltu aiemmin sanottu mikään, eikä Eli ollut sitä tyyppiä että olisi jakanut hänen asioitaan. Blondia oltiin kuvailtu useilla kauniilla sanoilla, ja tietysti sen kilpaurheilutausta oltiin pidetty melua, etteivät kaikki olisi kuvitelleet että hän oli löytänyt rinnalleen jonkun toivottoman golddiggerin.
Välillä tuntui, että vanhemmat eivät vieläkään olleet oikein sisäistäneet, että miten isoja tähtiä pojat oikeasti olivat. Kotona oltiin edelleen vaan niitä hävyttömiä lapsia, jotka puhuivat ohi suunsa ja osasivat tuurilla pestä pyykkiä. Saavutuksista oltiin aidosti ylpeitä, mutta se yleinen kuuluisuus, maine ja raha olivat sellaisia asioit, jotka yleensä sivuutettiin ihan täysin. Hannahin kohdalla se oli ihan eri asia. Se väitti, että Leo oli isompi tähti, ja Madison vain naurahti. “I guess he is”, sen oli pakko myöntää, “it stills feels weird. They’re just our boys. That’s all.” Blondi vielä lisäsi perään, ettei ollut tiennyt koko asiasta mitään, kun ne olivat ensin tavanneet, ei ollut ymmärtänyt jääkiekostakaan mitään.
“That’s probably a good thing”, mama Cote huomautti, “those kids need something else than just hockey in their lives.” Se oli aina ollut sitä mieltä, että hyvä nainen oli se, mikä sai pojat kasvamaan miehiksi. Boys will be boys, mutta joskus senkin leikin oli päätyttävä. Tässä oltiin katsottu jo ihan tarpeeksi juomista, juhlimista ja huonoja ystäviä. Hannah vaikutti vielä tavallista fiksummalta ja menestyneemmältä, joten kai tässä sai varovasti toivoa, että se aiheuttaisi kuopuksessakin positiivisia muutoksia.
Leo ei ollut kovin huolissaan Hannahin baseballtaidoista, koska todennäköisesti vain lyötäisiin vähän palloja, tyhjäntoimitettaisiin ja tapettaisiin aikaa. “He can’t hit the ball either. It’s alright”, mies hymähti ja vilkaisi veljeään, jolla ei ollut asiaan edes mitään protestoitavaa. Eli ei koskaan ollut innostunut baseballista samalla tavalla, vaikka sekin oli kyllä takapihapeleissä ihan vakaata keskitasoa. Hannah puhui perään eläköitymisiästä. “Huh?” Elikin kohotti kunnolla katseensa, “more like late twenties or early thirties, if you get lucky.” Veli oli tietysti oikeassa, vaikka Leo ei todellakaan halunnut ajatella, että olisi jo uransa loppuvaiheilla. Hän oli asennoitunut siihen, että pelaisi vielä ainakin sen 10 vuotta, mutta nähtäväksihän se jäisi.
Kahviehdotus aiheutti yleistä hyminää. Nuorempi oli se, joka ensin osoitti aktivoitumisen merkkejä ja suoristautui vähän siinä paikallaan. “I’ll go”, hän lupasi ja Eli nyökkäsi mukana: “me too."
|
|
.gif)
member rank
Vice President
Discord name
▲ oma kupla, paras kupla #kupla
|
Aug 24, 2017 10:31:05 GMT 2
Post by missie on Aug 24, 2017 10:31:05 GMT 2
Hannah vilkaisi hymähtäen Elita, Leon väittäessä ettei sekään osuisi palloon. Veljeksistä vanhemmalla ei näyttänyt olevan erityisesti vastaanväittämistä aiheessa, joten Hannah antoi katseensa lipua takaisin Leon silmiin. Kenties maailma ei kaatuisi siihen, vaikka kymmenistä yrityksistä huolimatta nainen ei osuisi kertaakaan palloon. Se voisi olla hauskaa siitäkin huolimatta. Hannah ei oikeasti jaksanut stressata aiheetsa, sillä hauskanpitohan siinä oli tärkeintä, ei niinkään se kuka oli paras - vaikka Hannah oli melko varma, että veljekset kyllä saisivat halutessaan kilpailun aikaan ihan liian helposti. Elin korjatessa Leon mahdollista eläkeikää, nainen katsahti molempia veljeksiä. Hannah kohautti olkiaan ja mutristi mietteliäästi otsaansa. Parikymppisenä tai kolmekymppisenä eläkkeelle jääminen tuntui vielä hullummalta. Muut vasta aloittelivat uriaan silloin ja Leo olisi jo loppuunkulutettu. "Let's just hope that you get to play as long as possible", Hannah totesi ja hieraisi Leon niskaa hellästi. Loppujen lopuksi koko asia ei ollut täysin heidän päätettävissään, joten ei siinä kai auttanut muu kuin asennoitua että hyvällä tuurilla Leo pelaisi vielä kymmenen vuotta, huonolla kaikki päättyisi muutaman vuoden päästä.
"Okay, let's go then!" Hannah hymähti ja heilautti toista kättään kuin kehoittaen miehiä nousemaan ylös. Samalla nainen astui hieman kauemmaksi Leosta, kuin tehden miehelle tilaa. "What is it like? Horton's, I mean. I've never been there. Is it like Starbucks?" Hannah kysyi, kun he suuntasivat ulos ja autoa kohti. Starbucks oli tullut vähän liiankin tutuksi taas sen jälkeen, kun nainen oli palannut takaisin Yhdysvaltoihin. Kuten myös Taco Bell ja Burger King. Ei sillä, että Hannah nyt olisi joka päivä mässäillyt, mutta luultavasti kerran viikossa nyt ainakin tuli haettua jotain mahdollisimman helppoa, epäterveellistä ja nopeaa. Se oli kai ihan okei, kun vastapainoksi kuitenkin tuli liikuttua päivittäin ainakin juoksulenkin verran.
Mukisematta nainen kipusi taas takapenkille ja jätti etupenkin miesten vallattavaksi. Hän kuitenkin kurottautui lähemmäksi veljeksiä, jotta saattoi vaivattomasti osallistua keskusteluun. "By the way", Hannah aloitti huolettomasti ja kallisti päätään kohdistaessaan katseensa Leon. "Have you heard anything about Sacha and Daisy? Have they already been on a date? I'm curious, tell me!" Hannah tivasi hyväntuuliseen, leppoisaan sävyyn. Hän oli joutunut luovuttamaan Daisyn numeron Leolle jokunen aika sitten, eikä sen jälkeen ollut kuulunut enää mitään uutisia. "I know that you know something", nainen nauroi ja vei toisen kätensä puristamaan vaativasti Leon hartiaa, kuin olisi yrittänyt kirjaimellisesti puristaa miehestä tietoja ulos.
|
|
member rank
Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Aug 24, 2017 11:01:37 GMT 2
Post by autopilot on Aug 24, 2017 11:01:37 GMT 2
Aikainen eläke oli tosissaan aika outo ajatus. Ylipäätään Leon oli vaikea asennoitua siihen, että kun pelit oltaisiin pelattu, hänen pitäisi keksiä mihin käyttäisi seuraavat neljäkymmentä vuotta elämästään. Lätkä tuntui olevan niin kaiken kattavaa, että oli vaikea edes ajatella mitään muuta, ja liian helposti tuudittautui siihen että se oli se, mitä tehtäisiin aina, ihan kuten tähän astikin. Hän ei ollut ainut joka paini sen saman ongelman kanssa, vaan ihan samalla tavalla se todellisuus tuntui iskevän kaikkia muitakin kasvoille. Sitä varten oli olemassa kaiken maailman elämänhallintakoutseja ja financial managereita ja luoja ties mitä, mutta niihin mahdollisuuksiin tarttumista ei oltu edes ajateltu.
“I can just picture him walking around with a cane in two years”, Elin oli pakko virnistellä siihen asiaan, “like an old man. All frail and grey.” Isoveljen oli tietysti paha sanoa yhtään mitään, kun se oli itse ihan samalla alalla ja vielä vähän vanhempi, mutta sanoi silti. Leo oli se vahinkoalttiimpi, oli aina ollut, ja heistä ainut jolla oli nyt jo terveysongelmia. “Can’t wait for that double hip replacement. I always wanted to be a cyborg”, kapteenikin yritti vitsailla, vaikka ei tiennyt miten hauskaa se oikeasti oli. “Gotta love arthritis”, vanhempi myöntyi. Tottahan se oli, että jääkiekkoilijoilla oli kolminkertaisesti suurempi riski saada se riesakseen kun muilla ammattiurheilijoilla, joiden riski oli jo valmiiksi jotain 85% luokkaa. Riski vielä tuplaantui jos oli jo käynyt veitsen alla. Raihnaiset eläkepäivät siinsivät siis jossain (lähi)tulevaisuudessa.
Jostain syystä väsymystään valitellut Hannah oli sitten kuitenkin ensimmäinen, joka hyppi pystyssä. “It’s just a café”, Leo huomautti siihen Hortonsiin ja nousi itsekin ylös, ehkä vähän naista kankeammin. "It's like Dunking Donuts but way better." Eli kiikutti loput astiat keittiöön siinä välissä, kun nuorempi jäljitti auton avaimet ja löysi ne lopulta isältään. Se pisti ne luovuttaessaan lupaamaan, että hän toisi mukanaan boksillisen donitseja, mihin tietysti suostuttiin ilman eri vastarintaa - kuka muka ei olisi halunnut boksillista donitseja? Nyt oltiin lomalla, joten ruokavaliosta ei tarvinnut hetkeen pitää huolta. Kunhan nyt ei ihan täyttä roskaa mätettäisi ja onnistuttaisi viikossa keräämään pelastusrengasta vyötärölle.
Kun päästiin valumaan sinne pihalle, käytiin nopea keskustelu siitä että kuka joutuisi ajamaan, ja kunnia jäi Elille. Se ei protestoinut, kun järjestäydyttiin autoon. Samalla radiovastuu jäi Leolle ja hän surffaili kanavia läpi löytämättä oikein mitään, mistä olisi oikeasti pitänyt. Katse nousi vasta, kun Hannah kumartui siihen väliin. Se yritti taas udella juoruja asiasta, josta hän ei tiennyt yhtään mitään. "How am I supposed to know?" mies kurtisti kulmiaan, "I have no idea. Just ask her. Not me."
|
|
member rank
Vice President
Discord name
▲ oma kupla, paras kupla #kupla
|
Aug 24, 2017 11:37:05 GMT 2
Post by missie on Aug 24, 2017 11:37:05 GMT 2
Hannahin suupielet nykivät vähän väkisinkin, kun hän kuvitteli millaiset Leon eläkepäivät mahtaisivat olla. Sinäänsä terveysongelmissa ei ollut mitään hauskaa, mutta olihan se vähän huvittavaa ajatella mies vanhaksi ja raihnaiseksi vain kolmenkympin tiennoilla. Todellisuus tuskin naurattaisi ihan niin paljon, mitä asian ajattelu nyt. Hannah ei kuitenkaan puuttunut keskusteluun mitenkään, sillä totta puhuen hän toivoi vähän lapsenomaisella uskollakin, että Leo säilyttäisi terveytensä senkin jälkeen, kun mies lopettaisi aktiivisen uransa jääkiekkoilijana.
"I doubt that", Hannah ilmoitti hyvin epäileväisesti Leon väittäessä, että Horton's olisi huomattavasti parempi kuin Dunkin' Donuts. Lähtöön ei mennyt kovinkaan kauan, kun Eli huolehti tiskit keittiöön ja Leo sillä välin hankki auton avaimet itselleen. Hannah odotti paitsi kupillista kahvia, myös sitä että pääsisi näkemään millaisessa kaupungissa Leo veljineen oli kasvanut. Joskin Thunder Baysta oli puhuttu niin paljon, että naisella oli jo melkoisen tarkka kuva siitä. Tai niin hän ainakin luuli, eri asia olikin sitten vastasiko kuvitelma naisen päässä todellisuutta kuinka hyvin.
Selkeästikään juoruja ei ollut Leon ystävästä ja Hannahin serkusta. Hannah kurtisti kulmiaan. "He's your friend", nainen perusteli sitä, miksi Leon olisi pitänyt tietää yhtä sun toista aiheesta. Oli kyse sitten Daisysta tai Applesta, tai Pennysta ja jopa Kennysta - Hannah kyllä oli harvinaisen ajantasalla siitä, mitä niiden elämässä tapahtui. Paitsi nyt Daisyn kohdalla hän oli ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa oli saanut vain välttelevän ja äärimmäisen ympäripyöreän vastauksen Sachaan liittyen. Se oli paitsi häiritsevää, mutta myös sietämätöntä, koska Hannah oli tavattoman utelias. Kehoitus puhua Daisyn kanssa sai naisen tuhahtamaan. "I already asked her. And she didn't give me anything. Well, actually... She did send me a lot of emojis, but that doesn't tell me much", nainen valitti hieman turhautuneen oloisesti ja mulkaisi Leo pahasti, ikään kuin Daisyn emojin täytteiset viestit olisivat olleet miehen vika. "Why did you made me to give her number for you? You know, you have to tell me all the gossip in these situations. That's your duty as a boyfriend", Hannah jatkoi naurahtaen hyväntuulisesti sanojensa päätteeksi. Pelkästä äänensävystä saattoi jo päätellä, että Hannah ainoastaan pilaili. No, ainakin osittain. Kyllä hän uskoi kuulevansa tuttavapiirin juoruista Leolta, jos jotain mehukasta ilmaantui.
"Did you go to that school?" Hannah kysyi, kun näkyviin ilmestyi hieman kauempana koulumainen rakennus ja kosketti Leon niskaa, kiinnittääkseen miehen huomion ohitse vilahtavaan näkyyn.
|
|
member rank
Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Aug 24, 2017 14:14:12 GMT 2
Post by autopilot on Aug 24, 2017 14:14:12 GMT 2
“You’re just saying that ‘cause you think you’re so American”, Leo väitti hyvin tietäväiseen sävyyn. Ei sillä, etteikö hänkin olisi nauttinu Yhdysvaltain ruokatarjonnasta, eikä hänellä todellakaan ollut mitään pahaa sanottavaa vaikka Teksasin grillikulttuurista. Koti oli kuitenkin koti, ja tietysti hän oli täydellisen puolueellinen eikä edes yrittänyt peitellä asiaa millään tavalla. “We’ll get you a nice old fashion dip and you’ll never want anything but Timmies ever again.”
Kerta toisensa jälkeen Hannah kuvitteli, että Leo tietäisi ystäviensä menosta yhtään mitään. Hän ei ollut millään tavalla perillä siitä, että kuka deittaili ketä ja kuka oli lähettänyt kenelle oudon viestin ja kuka ei. Niistä asioista ei vain tullut puhuttua. Keskellä kautta puhuttiin pukukopissa tietysti vaikka mitä, mutta sekään ei ollut sellaista tietoa mitä tyttöystävä olisi nyt kaivannut, vaan lähinnä rehentelyä ja vitsailua. “Uh.. Yeah”, kapteeni totesi siihen, että sveitsiläinen todella oli hänen ystävänsä. Olihan se, mutta ei se lähettänyt hänelle mitään tiedotteita siitä miten sen seuraelämällä meni, eikä hän kysynyt.
Siinä missä mies ei ollut edes miettinyt koko asiaa, niin Hannah selvästi oli. Se oli kuulemma yrittänyt udellakin asiasta, mutta oli saanut vaan kasan emojeita, mikä todellakaan ei kertonut yhtään mitään yhtään kellekään. “Cause he asked”, Leo vastasi siihen, että miksi oli pyytänyt Sachalle sitä numeroa, “I didn’t know I signed up to be in the spy club ‘cause of it, though.” Sille hän pyöritteli silmiä, että oli kuulemma poikaystävän velvollisuus pysyä kartalla ja jakaa juoruja.
Kumpikaan miehistä ei tuntunut edes kiinnittävän huomiota siihen kouluun, ennen kun Hannah asiasta mainitsi. Sen jälkeen kapteenikin nosti katseensa ja vilkuili ulos ikkunasta. Siinähän se vanha koulurakennus seisoi. Siinä oli edelleen samat, harmaat kiviseinät, siniset räystäät ja violetit ikkunanpielet. “Oh yeah. That’s Nor’wester View”, hän nyökkäsi, “so we’re officially in the middle of fucking nowhere." Kaupunki oli aina ylpeillyt sillä, miten se rakennus (ja oikeastaan koko tämä osa Thunder Baysta) oli keskellä ei yhtään mitään. Semi-rural community, ne aina sanoivat, mutta oikeasti kaikki ne puheet tarkoittivat vain sitä, että kouluun oli ollut liian pitkä matka ja oli ollut mahdoton päästä omin keinoin yhtään mihinkään. He olivat kyllä asuneet muutenkin keskellä ei mitään, että sinänsä se koulu oli sopinut teemaan, mutta olisi ollut ihan mukavaa päästä edes joskus ihmisten ilmoille. “Junior kindergarten all the way to grade 12”, mies vielä lisäsi ja pudisteli päätään, “all of 330 students, too. Big town, eh? Thank god we played hockey or we would've never seen people."
|
|
member rank
Vice President
Discord name
▲ oma kupla, paras kupla #kupla
|
Aug 24, 2017 14:39:47 GMT 2
Post by missie on Aug 24, 2017 14:39:47 GMT 2
Hannah pyöritteli silmiään dramaattisesti. "No, that's not true", hän naurahti. "I spent years in Germany. I ate their food and pastries and drank their beers, but I still think that there's nothing better than a Donkin' Donuts", nainen valotti ystävällisesti ja loi Leon merkitsevän katseen. "Seriously", Hannah vielä vakuutti äärimmäisen vakavana, mutta antoi huuliensa sulaa nauravaiseen hymyyn. "We should go there some day. In Bremen, I mean. It was my home for many years, so..." Hannah kohautti hieman vähätellen olkiaan. Ei reissu Saksaan nyt mikään pakollinen visiitti ollut, mutta toki hän mielellään esittelisi vanhan kotikaupunkinsa Leollekin. Olihan se ollut merkittävä osa naisen elämää monta vuotta. Sinne oli ollut aina mukavaa ja kotoisaa palata.
Selkeästikään Hannah ei ollut saamassa mitään tietoa irti Leosta. Hän ei ollut ihan varma uskoiko siihen, ettei mies tiennyt mitään, vai eikö se vain halunnut kertoa hänelle - koska oli hyvin todennäköistä, että Hannah juoruilisi niistä myöhemmin Daisyn kanssa. Tai Applen kanssa nyt ainakin. "You signed up to the spy club, when you started dating me", nainen kertoi vitsikkäästi ja väläytti Leolle leveän hymyn. Hän hieraisi miehen poskea hellästi. "I am just curious, that's all", hän kuittasi hyväntuulisesti, mutta yritti antaa asian sitten olla, kun kukaan ei ollut ilmeisestikään tyydyttämässä naisen juorujen nälkää.
Hannah silmäili ohitse vilahtavaa rakennusta niin kauan, kun se oli näkyvissä ja kuunteli samalla miten Leo kertoi käyneensä koulunsa siinä rakennuksessa aina 12. luokalle saakka. "330 students? Really? Wow!" Hannah hymähti ja kohotteli kulmiaan hieman epäluuloisesti. "I bet it was still better than private schools", nainen virkkoi hieman matalammin. Totuushan oli se, ettei Hannah ollut viettänyt päivääkään julkisen oppilaitoksen puolella, vaan oli saanut nauttia tai kärsiä - kummin asian halusi nähdä - yksityisten koulujen tarjoamasta akateemisesta kasvatuksesta. "So, what should I order?" Hannah tiedusteli, viitaten luonnollisestikin siihen, mikä olisi maistamisen harvoista Tim Hortonsilla. Odottavasti hän vilkaisi kumpaakin miestä, toivoen niiden tarjoavan hänelle edes kunnollisen vastauksen, eikä vain toteavan että kaikki olisi kokeilemisen arvoista, koska se ei taatusti ollut toimiva ratkaisu.
|
|
member rank
Old Lady
Discord name
▲ Saikuttelua päällä mutta #Yrityshyvä10
|
Aug 24, 2017 17:52:15 GMT 2
Post by autopilot on Aug 24, 2017 17:52:15 GMT 2
Bremen ei ollut alueena millään muotoa tuttu, mutta Leo ei nähnyt mitään syytä Euroopanreissusta kieltäytymiselle. “We can go”, hän lupasi saman tien, vaikka tiesikin että se reissu menisi todennäköisesti keväälle tai suoraa ensikesän puolelle. Riippuen vähän siitä, että miten pelit lähtisivät kulkemaan ja miten aikaisin kausi päättyisi. Kun tämä vierailu oltaisiin taputeltu, pitäisi taas keskittyä täysillä treenikuvioihin, eikä hänellä ollut mitään aikomusta ottaa enää toista breikkiä. Siihen ei tällä menestyksellä ollut varaa. Mielessä alkoivat välittömästi pyörimään kaikki ne loppukesän suunnitelmat. Se, miten paljon aikaa pitäisi tappaa salilla. Miten pitäisi taas ottaa intensiivijakso fysioterapeutin kanssa. Se oli se vähän vähemmän hohdokas osa tätä elämää.
Kapteeni naurahti Hannahille kun se väitti, että hän oli sitoutunut vakoilijaklubiin kun deittailusta oltiin sovittu. “Anything else I should know?” hän kysyi ja kääntyi hetkeksi penkillä vähän paremmin ympäri, “maybe you should just write down all the rules. Just so we’re clear.” Mitään juoruja hänestä ei silti saanut irti. Mistään ei tiedetty mitään, eikä meinattu tietää jatkossakaan. Ainut josta mies olisi kyennyt juoruamaan oli Callihan, ja sen asioita käytiin läpi hyvin varauksella. Sen luottamusta ei oltu ihan hevillä rikkomassa, ihan sama oliko juoruaminen osa velvollisuuksia poikaystävänä vai ei.
Pienessä koulussa oli ollut omat hyvät puolensa. Kai se oli tietyllä tavalla tarjonnut mahdollisuuden sellaiseen vähän suojatumpaan elämään, mitä osattiin nyt arvostaa enemmän. Oli hyvin mahdollista, että jos ympärillä olisi ollut enemmän häslinkiä, ei olisi tullut keskityttyä urheiluun samalla tavalla. Kun ei ollut ollut mitään muuta tekemistä, oli ollut helppo antaa sille lajille kaikkensa. “This whole area’s just… Small”, Leo huomautti siihen oppilasmäärään, “they say it’s semi-rural but honestly it’s like a small town inside of a city. It’s weird.” Thunder Bay oli ihan kiitettävän kokoinen, mutta se oli myös jakautunut selvästi eri alueisiin. Ja he asuivat sillä autiolla alueella, missä ihmiset arvostivat omaa tilaa ja rauhaa. “Dunno about that. Never been to one of those”, hän vielä lisäsi yksityiskouluasiaan. Heillä ei todellakaan oltu mietitty mitään yksityiskouluja.
Hortons löytyi melkein rutiinilla, ja Eli parkkeerasi aika lähelle ovia. Siellä oli vain pari muuta autoa, joku teiniporukka hengaamassa siinä parkkipaikan kulmalla. Sisällä ei ollut edes kunnon jonoja, joten he saivat kävellä suoraa kassalle. Hannah lähti siinä sitten arpomaan, että mitä tilaisi. “Uh… Anything”, Leo avusti, auttamatta oikeasti asiaa yhtään, “I kinda want an iced capp. And I need a collection of donuts for pops. He's got a thing for Boston creams and honey crullers.”
|
|
member rank
Vice President
Discord name
▲ oma kupla, paras kupla #kupla
|
Aug 24, 2017 19:51:11 GMT 2
Post by missie on Aug 24, 2017 19:51:11 GMT 2
"Next summer?" Hannah tiedusteli oitis. Jopa hänkin tiesi, ettei Euroopan reissulle ollut sijaa enää sen vuoden puolella - korkeintaan siinä tapauksessa, että nainen lähtisi yksinään reissuun -, mutta saattoihan sitä alkaa jo silti suunnitella. Olisipahan jotain mitä odottaa. Jotain mihin uhrata aikaa ja vaivaa silloin, kun tylsyys iskisi. Ei Eurooppaan kannattanut lähteä vain viikoksi, jos meinasi nähdä jotain muutakin kuin lentokentän ja hotellin. "This year is pretty much booked already, huh?" Hannah hymähti vielä hyväntuulisesti ja kohotti Leolle kysyvästi kulmiaan. Ei vaikuttanut lainkaan siltä, että naista olisi jollain tapaa haitannut tilanne, sillä siihen oli jo ehditty aika lailla tottua viimeisen vajaan vuoden aikana.
Hannah loi Leon kysyvän katseen, kun mies tiedusteli mahtoiko olla vielä jotain muuta mistä sen pitäisi tietää. "Ha ha ha!" Hän tuhahti puolittain kuivahkosti naurahtaen. "There's nothing else that you should know", nainen hymähti. "You're so funny. You know that, right?" Hannah totesi hyvin sarkastisesti, mutta kurottautui sitten suukottamaan miehen poskea nopeasti. Joku olisi ehkä sanonut, että Hannah oli edelleen ällöttävän rakastunut Leon - niin hän olikin. Eikä nainen todellakaan pelännyt näyttää omia tunteitaan. Huokaisten hän painautui tiiviisti takapenkin selkänojaan, vetäen kätensä puuskaan jäädessään katselemaan ikkunan takana vaihtuvia maisemia. Katseessa oli utelias ja kiinnostunut sävy, mikä kieli siitä, että Hannah yritti painaa kaikki kaupungin yksityiskohdat mieleensä. Tuskin hänen nyt tarvitsisi osata liikkua siellä kuin paikallinen vielä hetkeen.
Hannah kallisti päätään ja keskittyi taas kuuntelemaan Leoa, kun mies puhui enemmän koulustaan ja alueesta, jolla oli kasvanut. "Small town inside of a city", Hannah toisti mietteliäästi ja tuntui yrittävän jäsennellä ajatusta pääkoppansa sisällä. Kuten Leokin oli muotoillut, oli se omituista. Yksityiskoulukommentti kirvoitti tietäväisen hymähdyksen - joskin ei mitenkään ilkeällä ja ylimielisellä tavalla. "You haven't lost anything. Did you know that I really had to take a course in etiquette and manners? And I know a bit of Latin, too. Aaaaand I had to practice how to walk straight and how to maintain good posture. So... Yeah, that kind of school my parents made me go through", oli ollut hieman erilaista kasvaa McNabbien perheessä, kuin Coten perheessä. "You still think that my parents are actually nice and mean well?" Hannah tiedusteli huvittuneesti. "They are not. My father is Satan himself and my mother's, like... uh, a mistress of darkness", Hannahin ei-niin-positiiviselle suhtautumiselle vanhempiinsa oli montakin syytä. Lähinnä se johtui siitä, että hän oli saanut seurata sivusta miten Mary ja Robert olivat pettäneet toisiaan jo vuosien ajan. Eikä sekään ainakaan asiaa auttanut, etteivät vanhemmat koskaan olleet oikein paikalla lastensa elämässä.
Hannahin katse seurasi miten he kaartoivat Hortonsin pihaan. Väkeä ei näyttänyt olevan ainakaan jonoksi asti, mutta ei Hannah ollut sitä nyt varsinaisesti odottanutkaan. Hän seurasi Leon vieressä peremmälle ja vilkaisi miestä pistävästi, kun se ei viitsinyt avittaa aluksi päätöksen teossa yhtään. "I'll take the same as you", Hannah huokaisi lopulta hieman mietteliäästi. Se, mitä Leo söi, ei voinut olla pahaa - mies nyt sattui olemaan heistä se nirsompi. Kun he lopulta saivat tilauksensa ja maksunkin suoritettua, kääntyi Hannah uudestaan Leon puoleen. "We stay here or?" Ihan vain sillä, että pitäisikö tässä ruveta valitsemaan pöytää vai suunnattaisiinko suoraan ulos ovista.
|
|
